Slayer-kitaristi Kerry King muisteli hiljattain levy-yhtiönsä Reigning Phoenix Musicin tekemässä videohaastattelussa vanhoja Ozzfestejä suurella lämmöllä. Slayer oli mukana jo vuoden 1996 ensimmäisissä Ozzfesteissä, kun tapahtuma ei vielä ollut kiertävä festivaali vaan järjestettiin vain kahdessa osavaltiossa. Tämän jälkeen thrash metal -suuruudesta tulikin yksi Ozzfestin vakionimistä.
”Olimme mukana ensimmäisillä kerroilla, jotka olivat vielä kokeellisia, koska kukaan ei tiennyt, toimisiko se kuvio. Olimme myös mukana ensimmäisellä kiertueella ja sen jälkeen olimmekin mukana tyyliin kolmen vuoden välein”, King muistelee.
”Ozzfesteissä oli aina jotain coolia. Ja näin metallifanina kaikkein siisteintä oli, että… Olisikohan vuosi ollut 2004, kun mukana oli paluun tehnyt Black Sabbath sekä Judas Priest paluun riveihin tehneen Rob Halfordin kanssa. Ja me olimme kolmantena isona nimenä. Jumalauta! Se oli yksi elämäni siisteimmistä jutuista. Olin niin innoissani päästessäni sille kiertueelle.”
King myös jakoi juurikin kyseiseen vuoteen liittyvän hauskan anekdootin, miten tämä suurena Judas Priest -fanina halusi saada koko bändin nimmarit Priest-vinyyleihinsä. Mutta vaikka King oli itsekin tuossa vaiheessa jo kaiken kokenut konkari, omien sankarien – varsinkin Rob Halfordin – läsnäolo sai miehen jännittämään.
”Minulla oli yhä kaikki teini-iässä hankitut vinyylit, jotka otin mukaani kiertueelle. ’Hankin jätkien nimmarit näihin.’ Koko kiertueen ajan olin kuitenkin, että ’Äh, en halua olla se tyyppi. En halua häiritä ystävyyttämme olemalla joku vitun superfanipoju'”, King toteaa.
”Kiertue eteni ja levyt vain lojuivat lootassa punkkani yläpuolella. Vaimoni huomasi sen ja ihmetteli: ’Milloin aiot kysyä nimmareita?’ ’En minä, se tuntuu oudolta’, vastasin. Viimeisellä keikalla meidän ollessa lavalla vaimoni meni Rob Halfordin luo: ’Rob, Kerryä ujostuttaa pyytää teiltä nimmareita.’ Rob oli ihmetellyt: ’Miksi vitussa hän ei tullut kysymään meiltä?’ Minun olisi hitto vie pitänyt, mutta ei minulla vain ollut rahkeita!”
”Hän nimmaroi kaikki kamat. Osaa niistä hän ei ollut itse nähnyt koskaan aiemmin, koska ne olivat tuontitavaraa. Mutta sain lopulta kaikkiin nimmarit. Se oli todella siistiä. Mutta minun olisi pitänyt uskaltaa pyytää niitä itse.”
