Judas Priest ei ole kovin lähellä loppuaan, mikäli basisti Ian Hilliin on luottaminen.
Tuhansien keikkojen jälkeen kaiken voisi luulla olevan niin nähty, ettei mitään uutta koettavaa enää olisi. Hillin mukaan juuri tässä kohdassa mitataan vielä viimeisen kerran muusikon uralla todellinen rakkaus lajiin.
– Ei minunkaan ole mikään pakko tehdä tätä enää yhtäkään keikkaa, mutta minä rakastan tätä kaikkea yhä.
– Emme me valehtele itsellemme. Uramme on ehtoopuolella. Varsinkin minä ja Rob (Halford) olemme jo päälle seitsemänkymppisiä. Meille ei ole silti yhtään epäselvää, että jatkamme tätä juuri niin pitkään kuin hyvältä tuntuu.
Ilman rakkautta lajiin Judas Priest olisi voinut antaa jo monta kertaa periksi. Kitaristit Glenn Tipton ja K.K. Downing ovat molemmat jo erkaantuneet ryhmästä, ei ole kauaa kun bändin kuopus Richie Faulkner kärsi sydänongelmista ja viimeistään pandemia-aika olisi saattanut olla se hetki, kun iäkäs bändi olisi ripustanut soittimet naulaan.
– Tottakai mekin olemme hetkittäin miettineet, että onko tässä enää mitään järkeä, basisti naurahtaa.
– Miettikää, että Richie on saman ikäinen kuin vanhin poikani. Jo pelkästään hänen liittyminen bändiin on saanut meidät pysymään vireänä. Sitä paitsi kuka tahansa voi pysyä vireänä, jos mieli on nuorekas. Jos Clint Eastwood on vielä 96-vuotiaanakin sitä mieltä, että voisin tehdä uuden elokuvan, niin ehkä Priestilläkin on vielä vuosia jäljellä.
Yksi tärkeä avain yhä vain jatkuvalle innostukselle on Hillin mukaan uteliaisuus, josta hän ei päästä irti.
– Jos ajattelet jokaisesta asiasta jo 40-vuotiaana, että tuota en taatusti tee, koska selkääni tulee sattumaan huomenna tai että tätä en ainakaan opettele, koska olen jo keski-ikäinen, niin et taatusti tee enää koskaan mitään.
– Uskokaa tai älkää, opimme yhä uusia asioita. Jokainen albumi on aina uusi kokemus, haluamme tutustua uuteen teknologiaan ja tehdä asioita eri tavalla, koska mikään ei ole tylsempää kuin kangistua kaavoihinsa keski-ikäisenä. Suosittelen samaa elämäntapaa ihan kaikille. Yksin tuo asenne on pitänyt minut liikkeellä kaikki nämä vuodet.
Edes ristiriitaisesti vastaanotettu ja muusikoiden kesken hyvinkin pahamainen tekoäly ei ole Hillin mielestä paholainen.
– Tottakai se voi olla vaarallinen juttu, JOS sen suhteen käy oikeasti jossain kohtaa niin, että tekoäly kykenee tekemään asioita yhtä hyvin kuin ihminen ja saa ladattua mukaan sitä tunnistettavaa henkeäkin, mutta…
– Ihan kuten kaikilla asioilla, tekoälyssäkin on hyvät ja huonot puolensa. Oikein käytettynä se voi olla ihan yhtä hyvä juhta kuin mikä tahansa muukin tekniikka. Pidetään kuitenkin mielessä, että ihan samalla tavalla CD-levyjä kavahdettiin aluksi, internet oli suurin piirtein maailmanloppu ja striimauksenkin piti tuhota koko ala välittömästi.
Hill naurahtaa brittiläisen kuivasti, että rock on julistettu kuolleeksi jo satoja kertoja ja Judas Priestistäkin sanotaan, ettei bändi ole enää kuin ennen, mutta mikään mainittu ei häntä kiinnosta: Judas Priest ei tule pysähtymään.
– Saatuamme tämän vuoden keikat pakettiin, alamme tehdä seuraavaa levyä. Se tulee olemaan tunnistettavaa Priestiä, mutta jälleen myös uudenlaista Priestiä. Tiedätte kyllä miten tämä homma toimii.
– Me otamme tämän levy ja kiertue kerrallaan. Kaikki rakkaus Deep Purplea ja muita kollegojamme kohtaan, mutta me emme tule aloittamaan jäähyväiskiertuetta, joka jatkuu, jatkuu ja jatkuu yli viisi vuotta.
– Sitten kun lopetamme, soitamme varmaan jonkin ison viimeisen keikan ja kun olemme sen päätteeksi kumartaneet hyvästiksi, se on siinä. Se ei tapahdu ihan lähivuosina, mutta kun se tapahtuu, Judas Priestin tie loppuu.
Mitä Ian Hill tekee kun hän ei ole kiertueella? Tai lopulta eläkkeellä? Meinaako seitsemänkymppinen rauhoittua?
– Miten vanhuksen kuuloisen vastauksen voin antaa ja kuulostaa silti rock ’n rollilta? basisti kysyy.
– Ei se taida oikein onnistua. Minä olen kuitenkin nelinkertainen isoisä ja lapsenlapset tarvitsevat paljon huomiota. Teen siis paljon tavallisia kotitöitä, vietän paljon aikaa perheeni ja vaimoni kanssa, ja kaikkea kovin arkista.
– Ihan vähän aikaa sitten tapasin puuhata vielä enemmän vanhojen autojen kanssa ja harrastaa lentämistä, mutta näköni on alkanut huonontua sen verran pahasti, ettei varsinkaan jälkimmäinen oikein enää onnistu.
– Senkään ei tarvitse olla maailmanloppu. Yhden kiinnostuksen kohteen jälkeen löytyy seuraava. Luulenpa että siinä kohtaa kun Judas Priest lopettaa, minä innostun taas jostain uudesta jutusta, ja se on sitten menoa jälleen.