#82: Aadolf vs. Blake – Onhan maakin planeetta

08.12.2010
Maakin on planeetta.
Kuva: Blake on tahkonnut groovaavaa bluesheavyään kohta vuosikymmenen. Yhtye on mennyt omapäiseksi ja määrätietoiseksi kerrotun Aaro Seppovaaran johdolla läpi lukuisten muutosten ja saanut kauppoihin viidennen pitkäsoittonsa, Haze Paraden. Teksti: Aadolf Virtanen Tapaan sovitussa helsinkiläisessä saluunassa kitaristi Sami Hassinen, ja avaamme tilaisuuden ottamalla huurteiset. Seppovaara paukahtaa paikalle flunssaisena keskeltä myrskyä ja yllättää haluamalla ensimmäisenä rahaa. Ajattara ei ole kuulemma maksanut studiolaskuaan, eikä hän uskalla pyytää, Ruoja kun on katapultteja rakenteleva natsi. Lainarahoitan miespolon, ja tuota pikaa seurueeseen liittyy myös viimeistä viikkoaan alle nelikymppisenä viettävä basisti Antero Aunesluoma. Illan ideana on ottaa miehestä mittaa koko bändin kera, ensin saunomalla, sitten keilaamalla. Paikalle kaartaa tuorein blake, rumpali Kari "Korak" Reini, jonka kyytiin ahtaudumme. Suunnistamme valtionkauppaan hakemaan saunajuomaa ja jatkamme ennalta valittuun saunakabinettiin. Katri Helenan kainalossa Korak on yllättäen hävittänyt tavaramerkkinsä, eli takalistoon yltävän rastatukkansa. Utelen mieheltä, tipahtiko leuka rintaan, kun painavat patukat napsaistiin poikki. – Vittu ku tipahtaiskin, toteaa Aaro. Bändi vaikuttaa olevan innoissaan tuoreesta levystä. Siitä tuntuu olevan valmis versio jo yhdellä jos toisellakin, paitsi bändillä itsellään. – Noh, onhan se kuulopuheiden mukaan ainakin helvetin hieno, toteaa Hassinen. Aaro on promonnut uutukaista jo eri suuntiin, ja sekään ei ole mennyt kaikilta osin nappiin. – Tein Sueen haastiksen ja kerroin, että Hiili Hiilesmaa duunasi levylle rummut ja bassot, hän kun ne on tuottanut. Lehdessähän sitten luki, että Hiili Hiilesmaa soitti levyn rummut ja bassot! mies hirnuu. Blake on vaihtanut lähes rutiininomaisesti levy-yhtiötä, eikä ehkä niin ennalta arvattavaan talliin. Tommi "Jonne Aaronin isoveli" Liimataisen luotsaaman Hype Productionsin hoteissa komeilevat muiden muassa Negative, Lord Est ja tuoreimpana kiinnityksenä Katri helena. Aaro kertoo, miten Blake on päätynyt tällaisen joukon jatkoksi. – No, koska me kuultiin, että Katri Helena on siellä! No ei sentään. Kyllä se on niin, että Liimatainen on yhtä hullu ku mekin. Huomattiin ensi tapaamisella, että siellä on todellista paloa näihin hommiin. Jos bändi tekee hyvän levyn, ketä kiinnostaa minkä lafkan julkaisema se on? Ei vittu ketään! Ei ainakaan normaalia kaduntallaajaa. – Onhan me mietitty, mikä tänä päivänä on levy-yhtiön rooli ja mitä halutaan. Ensisijaisesti tarvitaan promo- ja jakelupuoli kuntoon. Näissä Hype on saanut vakuutettua. Meillä on ollut myös täysi taiteellinen vapaus, Antero kehuu. Aaro: – Ja tärkeisiin asioihin näytettiin vihreää valoa, esimerkiksi studiobudjetista ei tullut sanomista. Kyllähän me se tiedetään, ettei levyistä juuri rahaa saada. Meidän ehtona oli vaan, että Hiilesmaa soittaa bassot ja rummut. Antero: – Ja Kartsa leikkaa fledan. Hassinen: – Ja Aadolf tekee haastiksen. Lue koko juttu uudesta Infernosta!

Blake on tahkonnut groovaavaa bluesheavyään kohta vuosikymmenen. Yhtye on mennyt omapäiseksi ja määrätietoiseksi kerrotun Aaro Seppovaaran johdolla läpi lukuisten muutosten ja saanut kauppoihin viidennen pitkäsoittonsa, Haze Paraden.

Teksti: Aadolf Virtanen

Tapaan sovitussa helsinkiläisessä saluunassa kitaristi Sami Hassinen, ja avaamme tilaisuuden ottamalla huurteiset. Seppovaara paukahtaa paikalle flunssaisena keskeltä myrskyä ja yllättää haluamalla ensimmäisenä rahaa. Ajattara ei ole kuulemma maksanut studiolaskuaan, eikä hän uskalla pyytää, Ruoja kun on katapultteja rakenteleva natsi.

Lainarahoitan miespolon, ja tuota pikaa seurueeseen liittyy myös viimeistä viikkoaan alle nelikymppisenä viettävä basisti Antero Aunesluoma.

Illan ideana on ottaa miehestä mittaa koko bändin kera, ensin saunomalla, sitten keilaamalla.

Paikalle kaartaa tuorein blake, rumpali Kari ”Korak” Reini, jonka kyytiin ahtaudumme. Suunnistamme valtionkauppaan hakemaan saunajuomaa ja jatkamme ennalta valittuun saunakabinettiin.

Katri Helenan kainalossa

Korak on yllättäen hävittänyt tavaramerkkinsä, eli takalistoon yltävän rastatukkansa. Utelen mieheltä, tipahtiko leuka rintaan, kun painavat patukat napsaistiin poikki.

– Vittu ku tipahtaiskin, toteaa Aaro.

Bändi vaikuttaa olevan innoissaan tuoreesta levystä. Siitä tuntuu olevan valmis versio jo yhdellä jos toisellakin, paitsi bändillä itsellään.

– Noh, onhan se kuulopuheiden mukaan ainakin helvetin hieno, toteaa Hassinen.

Aaro on promonnut uutukaista jo eri suuntiin, ja sekään ei ole mennyt kaikilta osin nappiin.

– Tein Sueen haastiksen ja kerroin, että Hiili Hiilesmaa duunasi levylle rummut ja bassot, hän kun ne on tuottanut. Lehdessähän sitten luki, että Hiili Hiilesmaa soitti levyn rummut ja bassot! mies hirnuu.

Blake on vaihtanut lähes rutiininomaisesti levy-yhtiötä, eikä ehkä niin ennalta arvattavaan talliin. Tommi ”Jonne Aaronin isoveli” Liimataisen luotsaaman Hype Productionsin hoteissa komeilevat muiden muassa Negative, Lord Est ja tuoreimpana kiinnityksenä Katri helena.

Aaro kertoo, miten Blake on päätynyt tällaisen joukon jatkoksi.

– No, koska me kuultiin, että Katri Helena on siellä! No ei sentään. Kyllä se on niin, että Liimatainen on yhtä hullu ku mekin. Huomattiin ensi tapaamisella, että siellä on todellista paloa näihin hommiin. Jos bändi tekee hyvän levyn, ketä kiinnostaa minkä lafkan julkaisema se on? Ei vittu ketään! Ei ainakaan normaalia kaduntallaajaa.

– Onhan me mietitty, mikä tänä päivänä on levy-yhtiön rooli ja mitä halutaan. Ensisijaisesti tarvitaan promo- ja jakelupuoli kuntoon. Näissä Hype on saanut vakuutettua. Meillä on ollut myös täysi taiteellinen vapaus, Antero kehuu.

Aaro: – Ja tärkeisiin asioihin näytettiin vihreää valoa, esimerkiksi studiobudjetista ei tullut sanomista. Kyllähän me se tiedetään, ettei levyistä juuri rahaa saada. Meidän ehtona oli vaan, että Hiilesmaa soittaa bassot ja rummut.

Antero: – Ja Kartsa leikkaa fledan.

Hassinen: – Ja Aadolf tekee haastiksen.

Lue koko juttu uudesta Infernosta!