”Bändin yhtenäisin ja tasalaatuisin suoritus” -klassikkoarviossa Pantera

Infernon heinäkuun klassikkoarvioiden kahdeksannessa osassa Toni Keränen kertoo, miksi Panteran viimeiseksi albumiksi jäänyt 25-vuotias Reinventing the Steel on aliarvostettu klassikko.

18.07.2025
Pantera
Reinventing the Steel
Elektra

25 vuotta maaliskuussa täyttänyt Reinventing the Steel nousee harvemmin esille, kun haetaan ehdokkaita Panteran parhaaksi levyksi. Esitän kuitenkin väitteen, jonka tiedän olevan epäsuosittu: levy on bändin yhtenäisin ja tasalaatuisin suoritus. Nämä ovat tietenkin mielipideasioita, mutta mielenkiintoista on, että Revolverin vuoden 2021 haastattelussa laulaja Phil Anselmo valitsi omaksi suurimmaksi suosikikseen juuri Reinventing the Steelin.

Jännite ei tipu levyllä missään vaiheessa ja vakaan 9/10-linjan sekaan pudotellaan muutama napakymppi. Hellbound toimii klassisena Panteran levyaloitusraivoiluna, ja tiivistää eläimellisen sanomansa alle kolmeen minuuttiin.

Todellinen räjähdys tulee silti levyn toisessa kappaleessa. Goddamn Electric on Panteran tuotannon liian vähälle huomiolle jäänyt helmi, joka on bändille tyypillisen omaperäisen thrashin ja ZZ Top – grooven täydellinen liitto. Kappaleen kruunaa paukapäisen ylevä sanoitus (”Your trust is in whiskey, weed and Black Sabbath/It’s goddamn electric”) ja Slayerin Kerry Kingin kaoottisen upea outro-soolo.

Samanlainen mielenräjäytys kuullaan loppupuolen Uplift-biisin muodossa, joka on yksi komeimpia totaalisen kännin ylistyksiä. ”No sense makes sense” eli tarina siitä, kuinka elämä ei voi olla pelkkää robottimaista suorittamista, vaan mukaan kaivataan myös sekoilua ja kohtuuttomuuksia.

Levyn uljaus ja samalla suuri tragedia on siinä, että sen materiaalissa kuuluu uuden alun jumalaton energia ja henki. Aiemmat keskinäiset ristiriidat oli voitettu ja kone kävi jälleen kuumana. Abbottin veljekset Dimebag Darrell ja Vinnie Paul ottivat tällä kertaa tuottajavastuun pois Terry Datelta ja taikoivat yhdessä taistelutoverinsa Sterling Winfieldin kanssa levylle äärimmäisen iskevät ja selkeät soundit.

Bändi jauhaa toinen toistaan voimakkaampia, mutta silti Panteran tapaan rullaavia riffejä. Kun se vielä kappaleiden nimien tasolla alleviivataan kertomalla, että You’ve Got To Belong To It ja We’ll Grind That Axe For A Long Time, kuulija todella uskoo sanomaan.

Ja siltikin usko paljastui lopulta katteettomaksi. Uudenlaiset, vielä kamalammat bändin sisäiset ongelmat odottivat tulevaisuudessa ja uuden nousun airut Reinventing the Steel jäikin klassisen Pantera-kokoonpanon viimeiseksi aikaansaannokseksi levyrintamalla.

Uusi tuleminen on tunnetusti tapahtunut muokatulla live-kokoonpanolla, mutta tarinan olisi suonut jatkuvan toisenlaisella tavalla, ilman välirikkoja ja Abbottin veljesten traagisia kuolemia.