Kotimaansa metalliperinteeseen tiukasti sidoksissa oleva levy väläyttelee mieleen ainakin sellaisia nimiä kuin Dismember tai At the Gates. Meno on taattua kuolemametallia, jossa ei laahusteta mudassa, taituroida turhia eikä blastata vaan mennään eteenpäin synkeällä mutta melodisella linjalla. Biisit ovat napakoita ja iskeviä, ilman krumeluureja pärjääviä tekeleitä.
Levyn äänimaailma on sopivan selkeä muttei kevyt. Kitarat murisevat, rummut takovat jykevänä ja bassokin kuuluu mukavasti. Laulaja Thomas Josefsson syljeskelee sanoitukset örisevällä korinalla, jota voinee pitää jo yhtenä Evocationin tavaramerkkinä.
Illusions of Grandeur ei tule jäämään historiankirjoihin käänteentekevänä albumina, mutta se on levy, joka on hyvä iskeä koneeseen, kun alkaa tehdä mieli ruotsalaista perusasioiden parissa pelaavaa death metalia.