Kuka sanoi, että bändin on ensin julkaistava demoja, keikkailtava, tehtävä sitten studioalbumi ja keikkailtava lisää, kunnes muutaman studioalbumin jälkeen voi ehkä julkaista livealbumin? Oceanhoarse kääntää vanhat säännöt lähes nurinperin: sen nyt julkaistava debyyttialbumi on äänitetty livenä, ja sitä ennen yhtyeeltä kuultiin peräti yhdeksän singleä.
Onkin harmillista, että erikoinen tapa julkaista on Oceanhoarsen mielenkiintoisin puoli.
Tuhoon tuomittua Oceanhoarsen peruspätevä metalli ei ole. Se on melodista kuin Maiden ikään, grooveakin löytyy mallilla Pantera ja Zakk Wylde, ja suoraviivaisimmillaan homma karkaa melkeinpä punkin puolelle.
Liveversiot Oceanhoarsen kappaleista toimivat ehdottomasti tähän mennessä kuultuja studioversioita paremmin. Mukaan on saatu välitöntä energiaa ja vähän rupista särmää, mutta yksi asia seasta kuitenkin puuttuu: eheät ja läpeensä iskevät BIISIT, jotka eivät tuntuisi eri osien kokoelmilta.
Oceanhoarse kaipaa lisää luonnollisuutta ja yhteistä sointia. Nyt voi löytää mahtavan kertsin yhdestä kappaleesta, loistavan soolon toisesta ja tiukan riffin kolmannesta. Levy soljuu läpi näitä kohokohtia odotellen, ja vaikka The Damage Is Donea kääntelisi miten päin, se ei tunnu eheältä albumikokonaisuudelta.