Death-doom-trio Lasse Pyykkö (skitta, basso, synat), Pekka Koskelo (rummut) ja Harri Kuokkanen (örinä) ovat taas jonkin mestarillisen äärellä. On se kumma, että tällainen noin parikymppinen bändi pystyy julkaisemaan aivan helvetin kovia levyjä kerta toisensa jälkeen.
Biisit koostuvat totuttuun tapaan fiiliksistä, joita on ammennettu muun muassa kauhuleffaklassikoista, King Diamondilta, Candlemassilta, melodisemmasta svedukamasta kuten Desultorylta ja Cemetarylta, kasarihevistä sekä vaikkapa Cathedralilta. Vaikutteiden kirjo on vaikuttava.
Eikä tällaisten ikonisten nimien tiputtelu tunnu bändiä kohtaan erityisen reilulta, koska Hooded Menace ei varsinaisesti kopioi mitään, vaan tekee omaehtoista kasarivaikutteista death metaliaan aivan omassa karsinassaan, jonne ei ole muilla mitään asiaa. Pyykkö elää omassa suljetussa kuplassaan, jossa ei ole tilaa hömpötyksille.
Tai ehkäpä sittenkin on. Nimittäin levyltä löytyvä Duran Duran -klassikko, vuonna 1982 julkaistu Save a Prayer, on järkyttävän hyvä. Yleensä vierastan covereita, mutta Pyykkö on taikonut aivan Hooded Menacen biisiltä kuulostavan version tästä tutusta poppibiisistä.
Kuokkasen örinöitä on myös tarpeellista hehkuttaa. Mies vetää kiitettävällä tunteella matalaa murinaansa, aina tarpeen tullen varioiden sammaleista ääntään sovittaen sen kulkemaan skittamelodioiden tahtiin. Eipä käy ainakaan aika pitkäksi tämän levyn monipuolista poljentaa kuunnellessa.
Lachrymose Monuments of Obscuration on vuoden kovimpia levyjä. Se on murskaava, melodinen ja nostalginen kasaritrippi löyhkäävien ruumismassojen ja mystisten kauhujen keskelle. Tämä on old school -kamaa uudelle ajalle.