Muun muassa McAuley Schenker Groupin keulakuvana tunnetuksi tulleen veteraanilaulajan Robin McAuleyn neljäs soololevy Soulbound sisältää heavy metalilla maustettua melodista hard rockia. Albumi tarjoilee tasaista suorittamista niin hyvässä kuin pahassa.
Vaikka McAuleyn ääni on 72-vuotiaaksi kovassa kunnossa, sävellykset eivät aina edusta parasta A-ryhmää. Parhaimmillaan liidellään vanhan MSG:n tunnelmissa, huonoimmillaan uidaan todella keskinkertaisissa AOR-vesissä. Ensin mainittua edustavat mainio The Best of Me ja Bloody Bruised and Beautiful, jälkimmäisestä käy esimerkiksi äitelän juustoinen Crazy.
Soulbound ei ole jännittävä saati ihmeellinen levy, mutta se tarjoaa tarpeeksi herkullisia hetkiä, jotta kuunteleminen tuntuu mielekkäältä. Tuotanto tosin tuntuu hieman täyteen ahdetulta, eivätkä kappaleet oikein hengitä kunnolla. Onneksi soitto sujuu paremmin kuin hyvin, mikä kompensoi asiaa hieman.
Omaperäisyydellä ei juhlita, mutta Soulbound kelpaa taustalle setämiessunnuntai-iltoihin. Näinä aikoina sitä alkaa kaivata musiikkia, joka lohduttaa enemmän kuin innovoi.