Saksalainen Todesstoß on tehtaillut eriskummallista black metaliaan jo kahdeksan kokopitkän ja parinkymmenen pienjulkaisun verran. Yksikään tuotoksistaan ei ole noussut kuitenkaan undergroundpiirien ulkopuolelle, mihin löytyy varsin pätevä syy: musiikin outous ja haasteellisuus.
Epätodellisia ja nyrjähtäneitä äänikuvia luova primus motor Martin Lang lienee hakenut inspiraationsa Abruptumin, Bethlehemin ja Shiningin lähteiltä, mutta saa kaikesta mölinästä ja vaikeroinnista kuitenkin omankuuloisensa keitoksen, josta ei puutu mausteita.
Yhdestä kolmevarttisesta biisistä rakentuva Ebne graun on tuotannoltaan ja toteutukseltaan suhteellisen käppäistä ja monen mielestä varmasti suorastaan paskaa tavaraa, mutta jokin tässä kuitenkin viehättää. Kyse taitaa olla tunnepuolen asioista, sillä järjellä tai logiikalla Ebne graunia on turha lähteä selittämään.
Todesstoß on omanlaisensa luku black metalin historiankirjassa. Tällaisella musiikilla on lähes mahdotonta jättää kovinkaan merkittäviä jälkiä, mutta uskoisin, että yhtyeen ilmaisun pariin tiensä löytäviä odottaa ainakin jollain tasolla koskettava elämys.
Sekin on tämän päivän metallitarjonnassa jo paljon.