Monelle on varmasti dilemaattis-problemaattista, kun pääkoppa pallottelee sanojen ”kopio”, ”pastissi” ja ”kunnianosoitus” välillä. Mutta kun keskustelu päätetään lauseeseen ”kyllä, käytössäni on Chuck Schuldinerin reseptikirja”, voidaan viimein keskittyä musiikkiin. Perusdeathiä on nimittäin paha viimeisteillä maaliin tämän komeammin.
Exhumed-pomo Matt Harveyn Death-rakkauslapsi Gruesome on toisen kokopitkänsä äärellä. Kun debyytti Savage Land (2015) seurasi omin ovelin sivuaskelin Leprosy-aikakauden Deathin jalanjälkiä, tällä kertaa ollaan janoisina Spritual Healingin luovuudenlähteellä. Kuin innoittajansa, levy sisältää kahdeksan noin viisiminuuttista keskitempojyräystä. Jarrett Pritchardin kääntämät soundit lanaavat matot kerta kaikkiaan rullalle. Äänimaailmassa on yhtä aikaa voimaa, selkeyttä ja perinteisyyttä. Näin homma hoituu ammattilaisen käsissä.
Monikerroksisemmat kappaleet soitetaan yhteen supernapakasti. Vaikka pikkunyanssitkin tarkoin opiskelleen kuoloymmärtäjä Harveyn suoritusta ei voi kehua liikaa, myös monessa liemessä völjynneen Gus Riosin rumputyöskentelyä on kiiteltävä. Miehen soitto henkii Bill Andrewsin puukätistä paukutusta, mutta ranteensa on kepeä kuin Sean Reinertilla konsanaan.
Lisäksi nykyään osuu liian harvoin kohdalle todella hienoa, saati muistettavaa kansitaidetta. Nyt vanha mestari Ed Repka on osunut napakymppiin.