Tuntuu lähes fyysisesti pahalta, tai siis hyvältä – arviossa Devourment

Julkaistu Infernossa 7/2019.

12.10.2019
Devourment
Obscene Majesty
Relapse

Voin hyvillä mielin väittää omaavani jonkinlaista kokemusta erityisesti jenkkimallisen death metalin kentältä aina sen alkuajoista lähtien. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että todella säväyttävät ja korville iskevät levytykset käyvät ikävuosien karttuessa yhä harvinaisemmiksi. Kaikki on periaatteessa jo tehty.

Tai ainakin lähes kaikki. Brutaalin death metalin liikkumatila on käynyt pieneksi jo vuosia sitten, sillä inhimillisyyden rajat ja äärimmilleen runnotun soundimaailman lakipiste lähestyvät vääjäämättä. Vuodesta 1995 äärimmäisen tylyä ja hienoisesti slam-henkistä kuoloaan rytyyttänyt Devorment on yksi niistä harvoista yhtyeistä, jotka osaavat vielä viedä homman uudelle tasolle. Kyse ei ole niinkään siitä, että tässä soitettaisiin muita nopeammin, vaan tarjolla on jotain huomattavasti kokonaisvaltaisempaa.

Obscene Majesty edustaa melko varmasti tämän vuoden – tai itse asiassa huomattavasti pidemmänkin ajan – jäätävintä väkivaltaa ja pahantahtoisinta ruhjontaa. Matalalta vedetty örinä, sopivan kaoottisesti ja räjähtävästi käyvä rumputuli ja todella, todella paksuna ja raskaana käyvä riffittely solmivat sellaista liittoa, että tuntuu lähes fyysisesti pahalta. Tai siis hyvältä.

Tähän kun lyödään päälle yksi tuhdeimmista ja julmimmista soundeista, joita levylle on koskaan taltioitu, efekti on oikeasti pysäyttävä. Kaiken ankaruuden ja painostavuuden ohella kappaleet ovat suhteellisen selkeärakenteisia ja riffittely on paikoin jopa tarttuvaa. Esimerkiksi Sculpted in Tyranny on sellaista vyörytysmurhaa, että morjens.

Obscene Majesty on uskomattoman tyylitietoista ja varmaotteista brutaalin death metalin hallintaa.

Lisää luettavaa