Yhtye toteuttaa itseään turhan varovaisesti – arviossa Arsantiqva

Julkaistu Infernossa 8/2017.

28.02.2018
Arsantiqva
Scavengers
omakustanne

Aina yhtä trendikkäästä New Yorkin Brooklynista saapuu black metal -tulokas Arsantiqva, jonka riveistä ei löydy varsinaisesti nimimiehiä – ellei sellaiseksi voi laskea muun muassa Kriegin ja Thralldomin porukoissa rumpuja soittanutta Flakpanzer 38:ä.

Viisikko soittelee keskitempoista, melodista ja mahtipontista mustaa, josta voi vetää linjoja vaikkapa alkuaikojen Thyraneen, Satyriconiin ja joidenkin riffien osalta myös Immortaliin. Bändin maantieteellinen sijainti ei siis määritä sen musiikkia, vaan meininki on selkeästi skandinaavista perua.

Scavengers on tasapainoinen levy, jonka vahvuuksiin kuuluvat hyvällä groovella kulkeva soitto ja selkeät kappaleet. Koskettimien käyttö on maltillista ja musiikki pääosin kitaravetoista runttaamista. Yhtyeen kannattaisikin keskittyä turhan dimmuborgiroitumisen välttämiseksi nimenomaan riffeihin, jotka ovat paikoin melko hyviä.

Arsantiqvan omakustanne-esikoinen on hyvä startti, mutta yhtye toteuttaa itseään turhan varovaisesti. Lisää röyhkeyttä peliin, ja ryhmän kohdalla puhutaan vielä kovasta tekijästä.