High on Fire, Tampereen Klubi, 27.2.2013

28.02.2013

Etukäteen tuli mahtailtua ystäville ja tovereille, että nyt lähtee Klubilla amalgaamipaikat suusta. On meinaan niin kova bändi. Silti on pakko myöntää, että vielä keikkapaikan portailla mietitytti, tulikohan kehuskeltua ennen kuin tipahti.

HOf3

Aiemmin sain pääkaupungin puolesta vinkin, että illan juhlakalua lämmittelevät kaksi ranskalaisyhtyettä olisi syytä kiertää vapaalla tyylillä virstan matkan päästä, ja sitä kun luottaa ihmiseen, näin tehtiin. Klubin narikka vastaanotti virttyneen talvipukineeni siinä vaiheessa, kun High on Firen keikkaa joutui odottamaan enää vaivaiset 15 minuuttia.

Amerikkalaisen miehistelyn tuhti tukiparru alkoi töihin ajallaan, ja viimeistään kolmosbiisi, jumalaisella riffillä siunattu 10 000 Years teki selkoa, että huomenna on parempi soitella hammaslääkärille. Vai liekö jonkin sortin kirurgi paremmin paikallaan. Jos yhtyeen Motörheadin ja Entombedin hikiseltä sylipainilta haiskahtava sludge/stoner on jo levyltä julmaa tavaraa, livenä se pyrkii repimään pään irti.

Oikealla yhtyeenjohtaja, möhömahainen, runsain tatuoinnein koristeltu Matt Pike, välissä mausteisin ottein hakkaava rumpali Des Kensel ja vasemmalla bändin laiheliini, hassuja ilmeitä päästelevä, ilman plekua toimittava basisti Jeff Matz. Siinäpä testosteroniannos, joka ei mahdu tulitikkulootaan. Muuta tai muita ei tarvita.

Hof2

Kitara temppuili välillä ja Pike ryhtyi vallan juontohommiin: ”Not the smoothest night, but we’re playing well, I think”, tai jotain sinne päin. Ja kun korvaava soittopeli tavoitti hopeasormuksin koristellut kourat, meno oli entistä hurjempaa. Näin toimivat ammattilaiset.

Hof4

Soundi oli hyvä, biisejä kuultiin kattavasti, pääosin humalaisista äijänkörmyistä koostunut yleisö älysi olla mukana ja tuoppi oluttakin maistui. Encoreita ei soitettu, mutta mihin niitä tarvitseekaan. Ainoa harmittamaan jäänyt seikka oli, ettei hamuamastani ruskeasta HoF-paidasta löytynyt oikeaa kokoa. Halpakin olisi ollut.

High on Fire tarkoittaa rock’n’rollia. Jos Lemmystä vielä joskus aika jättää, mikä on muuten täysin mahdollista, on ihanaa että meillä on tällaisia yhtyeitä.

Tänään 28.2. kolmikko mekkaloi Varsinais-Suomessa. Enpä keksi parempaa syytä matkustaa Turkuun.