Edellisistä näkemistäni The Hauntedin keikoista minulla ei ole mitään muistikuvia. Tiedän, että olen yhtyeen nähnyt. Todennäköisesti useitakin kertoja, mutta hilpeä kuntoni on ilmeisesti poistanut muistikuvat. Tämän keikan katsoin kuitenkin vesiselvänä eli jos muistikuvat ovat hataria, johtuu se orastavasta dementiasta.
Keikka potkaistiin käyntiin bändin levyuutukaisen avausraidalla Warhead. Laulaja Marco Aro otti tittelin ilmeisen kirjaimellisesti, koska nakutti mikillä itselleen päähän vertavuotavan haavan heti keikan alkajaisiksi.
Tunnin ja vartin settiin saatiin mahdutettua miltei parikymmentä musiikkiesitystä eikä ujosteltu esittää alkuperäisen laulajan Peter Dolvingin aikana tehtyjä kappaleitakaan. Aron rosoinen tulkinta kuulosti omaan korvaan erittäinkin toimivalta myös näissä biiseissä.
Kun tuon aikakauden tuotos nimeltään 99 lähti soimaan keikan alkupuolella, niin yleisö innostui häärimään ja pyörimään pitissä jo oikein kunnolla. Seuraavana Tresspass ja meno sen kuin yltyi, vaikka yleisöä ei kylmänä torstaina ollut paikalle miljoonittain eksynytkään.
Uuden albumin kappaleista kuultiin vajaa puolet ja levy onkin pirteä näytös bändin nykykunnosta. Ennen Hell is wasted on the dead -tykitystä Aro aneli pilke silmäkulmassa yleisöä ostamaan uuden levyn, koska lapsille pitää saada uudet kengät. Itsekin perheenisänä pystyin tähän samaistumaan.
Vanhan liiton ns. äijäaspektilla mentiin ja muutamat hieman rauhallisemmat esitykset oli omistettu naisille, kun taas väkivaltaiset pläjäytykset sitten kaikille. Aroa aikoinaan vaivanneet ja bändistäkin lähdön syynä olleet vakavat päihdeongelmat ovat onneksi kaukana takana. Hyvässä seurassa lavalla toki maistuu olut ja jaloviinashotti, mutta meno on pirteää, vaikka ”vanhaksi gubbeksi” Aro tituleerasikin itseään.
Aikakaudelta 2008-2017 ei korviini kantautunut yhtään kappaletta, mutta ei niitä kyllä jäänyt kaipaamaankaan. Sen verran mukavasti paiskottiin menemään niin debyytin kappaleita kuin Made Me Do it– ja rEvolver-levyjen esityksiä, jotka mielestäni edustavat yhtyettä parhaimmillaan.
Alkuperäisjäsenistä koostuva rytmiryhmä kitaristi Jensen, basisti Björler ja rumpali Erlandsson on taapertanut yhdessä jo 30 vuotta. Kitaristi ja YouTube-persoona Englund hänkin jo vuodesta 2013. Yhteissoitto oli tiukkaa ja miksaus sopivan puuroista ainakin lavan edustalta kuunneltuna. Tilaa oli myös virheisiin ja bändi joutui aloittamaan toiseksi viimeisen kappaleen uudestaan rumpalin pienen kämmin takia. Rumpalilegenda otti tämän kuitenkin rennosti ja nousi rumpujensa takaa hymyillen kumartelemaan.
Kun debyyttilevyltä oli tykitetty lopuksi pari raitaa putkeen niin Aro päätti keikan tokaisemalla että ”Nyt mennään nukkumaan.” Tähän yleisö ei kuitenkaan ihan vielä suostunut vaan ”pakotti” bändin lavalle vielä yhden kappaleen ajaksi. Keski-ikäisyyttä huokuvista välispiikeistä huolimatta The Haunted osoitti jaksavansa raivota yhä kuin 20 vuotta sitten ja tämä eloisuus tarttui myös yleisöön jopa arki-illan keikalla.
Teksti: Tomi Behm, kuvat: Sonja Behm
