Ennakkokuuntelussa uusi Refusal-pitkäsoitto Venomous Human Concept – mukana myös bändin biisi biisiltä -kommentit

Uusi levy julkaistaan virallisesti 6.6.

04.06.2025

Kahdenkymmenen olemassaolovuoden rajapyykkiä lähestyvä Refusal julkaisee tulevana perjantaina 6.6. uuden pitkäsoittonsa Venomous Human Concept. Infernon lukijoilla on nyt mahdollisuus ottaa levy haltuun ennakkoon ja lukea samalla kitaristi Tero Pirhosen, basisti Timo Pirhosen sekä laulaja Juhani Paasipohjan kommentit uuden kokopitkän kappaleista.

Uutta pitkäsoittoa juhlistetaan keikalla Helsingin Lepakkomiehessä kesäkuun 13. päivä kovassa seurassa Galvanizerin, Deathgoatin ja Soul Incursionin kanssa.

Scholar of Perversion

Tero:– Aiemmista levyistä poiketen tällä kertaa halusimme aloituskappaleeksi hieman hitaamman kappaleen.

Juhani:– Sanoitusten inspiraationa toimii uskonto. Sinänsä johonkin suurempaan uskominen tulee ihmisille luonnostaan, mutta kun uskonto järjestäytyy ja sitä aletaan masinoimaan, mennään pahasti metsään.

Venomous Human Concept

Tero:– Ensimmäinen levylle tehty kappale, jota on soitettu livenä eri muodoissaan jo monen vuoden ajan. Tähän biisiin päädyttiin tekemään myös musiikkivideo täysin omin voimin. Kappaleessa on tiivistettynä kaikki levyn elementit luoden nimikkokappaleena pohjan albumin sanoitukselliselle teemalle. Se kertoo vallanpitäjiä sekä varallisuutta ja valtaa hallitsevia vastaan nousemisesta.

The Grip Tightens

Timo:– Kappale jatkaa ideaa siitä, että halusimme laskea tempoja tälle levylle. Vaikka tempo on niin sanotusti alhainen, niin meno on rivakkaa. Kutsuimme tätä pitkään kusipääksi, koska kyseessä on kusipäisin eli levyn vaikein biisi soittaa.

Juhani:– Sanoituksissa paatosta epäkohtia vastaan. Kuulija voi itse päättää mikä kyseisenä päivänä vituttaa, niin todennäköisesti tekstistä voi löytää yhtymäkohtia siihen. Sovituksessa on etenkin säkeistön osalta vahva Slayer-vaikutus.

Insatiable God

Tero:– Alkaa rytmikkäänä, jonka jälkeen seuraa D-beat ja perään siirrytään blastaamaan. Sävellettäessä ideana oli luoda tarttuva ja energinen kappale, joka olisi siten myös erittäin toimiva live-biisi.

Juhani:– Ensimmäinen biisi, jossa tarinaa kerrotaan mielikuvien kautta jättäen tilaa enemmän omalle tulkinnalle. Sovituksissa ja laulutyylissä on vahvasti vaikutteita omista suosikkivokalisteista.

War of Nothing

Timo:– A-puolen lopetus, joka on rakenteeltaan hieman erilainen. Kappaleessa ei ole selkeää kertosäettä. Loppuosa on sävelletty aikoinaan eri biisiin, mutta huomasimme, että sehän sopii tähän erilaisuudellaan.

Juhani:– Helvetti on todellinen, sota on helvettiä.

Dehumanize

Timo:– B-puolen aloituskappale, jossa kikkaillaan samoilla riffeillä eri tempoissa. Biisi ja riffit kasvavat biisin edetessä. Vanhojen sanoitusten nimi jäi elämään nimessä, vaikka sanoitukset muuttuivat kokonaan Juhanin liityttyä bändiin.

Juhani:– Paluu suoraan asiaan sanoitusten ollessa malliesimerkki pääteemasta. Mielikuvat ihmisistä koneiston rattaina ja itse rakentamastamme vankilasta.

We Are the Undead

Tero:– Kappale alkaa voimaduon eli basistin ja rumpalin säestämällä introlla. Biisissä tykitellään menemään kovalla tempolla.

Juhani:– Jostain syystä kirjoitushetkellä katsomani rikossarja NYPD Blue vaikutti erittäin vahvasti biisin tarinaan. Teemana ihmisten itsekkyys.

Sleeping Leviathan

Tero:– Levyn nopein ja lyhyin kappale, joka on levyn grindimpää materiaalia.

Juhani:– Sanomattakin on selvää, että herra Lovecraft on vaikuttanut tähän. Meidän tapauksessa paha asuu kuitenkin ihmisten sisällä eikä merenpohjassa uneksien.

Congregation of the Eyeless

Tero:– Tässä raskaat blastbeatit ja tarttuvat riffit hallitsevat kokonaisuutta. Sanoituksellisesti kappale pureutuu ihmisten itsekeskeiseen luonteeseen ja rohkeuden puutteeseen astua esiin epäoikeudenmukaisuutta kohdattaessa.

Eternal Refrain

Tero:– Albumin selkeä päätös eeppisemmällä aloituksella ja hieman hitaammalla tempolla. Kappaleen loppu haluttiin tehdä hieman erilaisemmaksi kuin aiempien levyjen lopetukset – tässä ei himmailla vaan tempoa nostetaan.

Juhani:– Raakaa ja kovaa ollen koko albumin fyysisin suoritus. Onnellista loppua on turha hakea täältä.