Kun Jason Newsted lähti Metallicasta vuonna 2001 ja yhtye alkoi metsästää itselleen uutta basistia, yksi potentiaalisista vaihtoehdoista oli Megadethin perustajajäsen David Ellefson. Ellefsonilla oli mahdolliseen Metallica-pestiin jopa Dave Mustainen, joka perusti Megadethin Ellefsonin kanssa saatuaan Metallicasta kenkää 1983, siunaus.
”[Megadeth] oli juuri tehnyt The World Needs a Hero -albumin ja Dave soitti minulle. ’Hei, Lars (Ulrich, Metallica-rumpali) soitti ja kertoi, että olet heidän listallaan. Hän kysyi, olisiko minulle ok, jos he ottavat sinuun yhteyttä.’ Ja Dave sanoi: ’En voi kieltää sinulta sitä mahdollisuutta. Saat siunaukseni. Annoin Larsille siunaukseni.’ Eivät he koskaan soittaneet minulle ja mielestäni he valitsivat hommaan täysin oikean tyypin. Robert (Trujillo) on aivan uskomaton”, Ellefson muisteli hiljattain Kings of Thrash -yhtyeensä fanitapaamisen yhteydessä.
Vaikka kutsua koesoittoihin ei koskaan tullut, sanoo Ellefson kuitenkin varmuuden vuoksi valmistautuneensa ja treenanneensa Metallican kappaleita ensimmäistä kertaa tosissaan. Hän sanoi sen olleen silmiä avaava kokemus.
”Kill ’Em All ja Ride the Lightning olivat lähempänä sitä, mitä me teimme Megadethissä, mutta myöhempi kama Black Albumista alkaen… Uppouduin niihin bassokuvioihin ja kuuntelin, miten James (Hetfield, Metallica-nokkamies) laulaa riffien päällä. Se oli kuin kokonaan eri genrestä. Oli aika shokki, miten erilaista se oli ja ajattelin jopa, että kenties en ole oikea tyyppi tähän. En minä olisi kieltäytynyt, tietenkään, mutta se todella avasi silmäni sille, miten heidän musiikkinsa oli muuttunut alkuajoista. Heillä oli huipputuottaja Bob Rock mukana ja he olivat pystyneet käyttämään todella paljon rahaa ja aikaa uppoutuakseen säveltämiseen ja tekemään Black Albumin kaltaisia levyjä”, Ellefson sanoo.
”Se opetti minulle, miten erilaisia he olivat verrattuna siihen, mitä olin tottunut tekemään Megadethissä ja miten minä ja Dave tapasimme kirjoittaa ja millä tavalla hän lauloi. Koska siitä ei pääse mihinkään, että kun laulaja avaa suunsa, sitä me kuuntelemme – oli kyseessä sitten Dave tai Paul Stanley tai Bruce Dickinson tai Ronnie James Dio. Vaikka riffit olisivat kuinka hienoja, kun laulaja alkaa laulaa, keskityt siihen. Mutta hei, oli minun ideani, että Dave alkaa laulaa Megadethissä. Kun teimme biisejä, se olin minä joka sanoi Davelle: ’Kukaan ei tule laulamaan näitä biisejä sillä tavalla kuin sinä haluat ja tunnet. Et voi opettaa sitä kenellekään.'”