Bändinne jäsenillä ei ole netin mukaan mitään tunnettavampaa yhtyetaustaa. Kuinka Heaven-Gemini kasautui?
– Bändi sai alkunsa Kuopiossa opiskeluaikoinamme vuonna 2018. Kuulin erään opiskelukaverini kautta Aleksista [Kokko], etevästä kitaristista, jolla oli samansuuntaisia progemieltymyksiä, rumpali Santtu Paananen muistelee.
– Aluksi veivasimme treenikämpällä metalli- ja progecovereita. Ennen pitkää Opeth, Stam1na ja Porcupine Tree vaihtuivat omiin biiseihin. Ensimmäisen ep:n [Dolores, 2022] julkaisun jälkeen löydettiin kaksi pysyvää vahvistusta, basisti Eetu [Savolainen] ja kitaristi Mikko [Soininen].
Lähditte hakemaan Luonnonoikku-debyytillänne kunnianhimoista lopputulosta. Pelottiko tällaisen järkäleen luonti?
– Nälkä kasvaa syödessä, Aleksi Kokko sanoo. – Kunnianhimo on pysynyt Doloresin jälkeen jatkuvassa noususuhdanteessa. Pian katse kääntyi kohti kokopitkän tekoa, ja halu oli tehdä albumi hyvin ja isosti.
– Ideat eivät lopu kesken, ja usein asiasta kuin asiasta lentelee varsin villejä ideoita. Ison kokonaisuuden luominen debyytille oli tulos luovien päiden iskeytymisestä yhteen. Epätoivo ja pelko iski siinä vaiheessa, kun oltiin keskellä äänityksiä eikä mahdollisuutta perääntyä enää ollut. Vaikka työmäärä yllätti, lopputulos palkitsi.
Kehitittekö konseptilevyn tarinan ennen sävellyksiä vai toisin päin?
– Pöytälaatikosta löytyi iso pino sävellyksiä, ja valitsimme käytännössä heti ep:n julkaisun jälkeen potentiaalisimmat aihiot, joita lähdimme jatkotyöstämään. Näistä pudotettiin vielä muutama pois, ja loput järjesteltiin niin, että ne muodostivat loogisesti etenevän kokonaisuuden. Sanoitukset oli tässä vaiheessa kirjoitettu vain yhteen kappaleeseen, sittemmin kakkossinkkuna julkaistuun Vangin dilemmaan. Sen demo äänitettiin jo ennen levyn muiden sävellysten valitsemista.
– Sen jälkeen alettiin kehittää tarinaa, joka sopi biisien synkkään tunnelmaan ja niiden luomaan draaman kaareen. Scifihenkinen tarina oli mahdollista kirjoittaa monipuoliseksi ja vaiheikkaaksi, kun sävellysmateriaalikin oli niin kirjavaa.
Olette valinneet laulukieleksenne suomen. Tuleeko äidinkieli kulkemaan mukananne jatkossakin?
– Hyvin todennäköisesti jatkamme suomeksi, Kokko sanoo. – Omalla äidinkielellä ilmaiseminen on aidompaa ja helpompaa. Teksteihin saa syvyyttä aivan eri tavalla kuin englanniksi kirjoittamalla.
– Suomen kielellä on oiva mahdollisuus erottua edukseen tässä tuhansien metallibändien maassa, Paananen tähdentää.
Jos unohdetaan perinteiset keikkailut ja muut, minkälaisia musiikillisia haaveita horisontissanne siintää?
– Haluamme tehdä vielä laadukkaampaa musiikkia sekä terävöittää Heaven-Geminin identiteettiä ja ominaissoundia, Kokko toteaa.
– Seuraavasta julkaisusta on käyty varovaista keskustelua, mutta se, mikä sen muoto tulee olemaan ja minkälainen se on musiikillisesti, on vielä bändille mysteeri. Todennäköisesti luvassa on kuitenkin jotain yllättävää.
Julkaistu Infernossa 11/2024.