Ihmiskunnan totaalista paskuutta jo kahdeksan kokopitkän verran julistanut Cattle Decapitation on löytänyt musiikilleen linjan, jota kulkemalla menestys ei tule todellakaan helpoimman kautta. Pitkäjänteistä työtä tehnyt jenkkiviisikko on kuitenkin saanut nostettua itsensä jollain ihmeen tavalla nykyisten äärimetallibändien kärkikastiin.
Death Atlasilla esiintyvä Cattle Decapitation on kasvanut nuoruusvuosiensa brutaalista möykkääjästä jopa hienostuneeksi luonnehdittavaa väkivaltaa vyöryttäväksi ryhmäksi, jonka ilmaisussa Carcass-koulukunnan rouhiminen kohtaa monet modernimmat äärimetallisävyt. Sävellyksissä on myös enenevissä määrin black metalia, mikä nostaa bändin synkkyyden entistäkin vakuuttavammalle tasolle.
Aiemmin lähinnä musiikkinsa brutaaliuteen panostanut porukka on kirjoittanut oikeasti hyviä kappaleita vasta parilla edeltävällä levyllään. Death Atlas vie hommaa vielä askeleen verran eteenpäin ja esittelee 14 kappaleen nivaskan biisejä, jotka yllättävät paikoin todella hyvillä melodisilla koukuilla. Ne nostavat entuudestaankin hurjaksi solistiksi osoittautuneen Travis Ryanin epäinhimillisen ilmaisun jälleen uudelle tasolle.
Cattle Decapitationin uran selkeästi parhaalle levylle voisi heittää periaatteessa puoli kirvestä lisääkin, mutta meininki on sen verran väkevää, että 1990-luvun puolivälin tietämillä aloittanut bändi saattaa kyetä vielä parantamaankin menoaan. Jätetään siis varaa.