Loistavan 90-lukulaisen hard rock -yhtyeen Saigon Kickin keulahahmo sooloilee moniulotteisella ja kunnianhimoisella albumilla. Mainitun bändin monipuolisuuden ja muut hyveet tuntien materiaalin tarttuvuus ja erikoislaatuisuus ei tule yllätyksenä.
Bieler on haukannut rohkeasti suuren palan tehdessään ja tuottaessaan 15-raitaisen albumin omin päin. Riemukkaan rehevä tyyli pysyy hallussa, vaikka miltei levyn jokaisella biisillä soittaa eri liuta muusikkovieraita Dave Ellefsonista Todd LaTorreen ja Devin Townsendistä Pat Badgeriin.
Se, mikä teki Saigon Kickistä loistavan, on todella kirkkaasti läsnä myös Songs for the Apocalypsellä. Bielerin huima beatleaaninen melodiantaju yhdistettynä tomerasti rytiseviin kitarariffeihin ja napakkaan mutta soonisesti erittäin rikkaaseen tuotantoon synnyttää erinomaisen komeaa jälkeä. Saatteessa ei suotta piirretä kuvaa Jellyfishin ja Meshuggahin yhteensulautumasta. Jos tarkastelee vaikka Bring Out Your Deadiä, laulumelodia on ihan tolkuttoman komea, mutta niinpä on myös sen taustalla raskaana myllertävä riffi. Sairaan hienoja biisejä on mukana useampikin.
Tyylillisesti albumi ei tarjoa samaa herkkua alusta loppuun, vaan se on pikemminkin eksoottinen noutopöytä, josta poimitaan toinen toistaan yllätyksellisempiä suupaloja. Psykedeelinen progressiivisuuskin on vahvasti esillä, kuten vaikkapa Annalisen hektinen fuusiopop tai Alone in the Worldin musemaisempi surinarock osoittavat. Beyond Hopessa Bieler kokeilee onnistuneesti ska-heviä, mikä meinaa jo kallistua venkoilun puolelle.
Riemunkirjavalta vaikuttava Songs for the Apocalypse pysyy tyylikkäästi paketissa, ja vaikka albumi on pitkä, mielenkiinto säilyy vaivatta. Tunnelmat vaihtuvat aurinkoisesta tummempaan ja energisestä mietteliäämpään. Loistavan albumin silaavat ilahduttava ilmaisun pidäkkeettömyys ja alati välittyvä musiikillinen riemu.