Bolt Throweria, Asphyxiä ja muuta keskitempoisempaa ysärikuoloa palvova italialaisporukka onnistuu herättämään esikoisellaan lupauksia.
Bändi on saanut kiekolleen tiukan ja sopivan terävän äänimaailman, eikä biiseissäkään ole varsinaista vikaa. Raskaasti rouhivat kitarat koluavat esikuvien kaivamia juoksuhautoja, ja uudemmista nimistä etenkin Hail of Bullets osuu hyvin lähelle.
Kitaramelodiat sävyttävät perusasioissa pysyvää rouhetta, joka ei suosi blastia tai muutakaan kaahausta. Kaikki on periaatteessa kohdillaan, mutta kuningasluokan koukkuja ja sävelmiä ei vielä irtoa. Myös esikuvien varjo keikkuu vielä liiaksi kaiken yllä, eli hitusen persoonallisempaa otetta tähän kaipaisi. Nippanappa puolituntisen kiekon päättää Rush-cover Dreamline, joka on kuolotettunakin lievästi sanottuna väärässä ympäristössä.
Kotimaista vaihtoehtoa pitää mainostaa sen verran, että Decaying on tehnyt nämä hommat uudemmilla levyillään pykälää paremmin.