Kokeilevaa instrumentaalista kitaramusiikkia soittava Ghost Toast menisi kai sujuvasti jonkinlaiseen post-lokeroon, mutta totuus on, että unkarilaiskvartetin musiikki on aivan liian laaja-alaista moisen letargisen leiman lyömiseen.
Vuonna 2008 perustettu yhtye sekoittaa säveltaitaiteessaan liukasliikkeistä progressiivista metallia, kansanmusiikkia, ambientia, jazzia ja soundtrack-tunnelmia. Orkesterin viides levy jatkaa hyvin pitkälti samoilla urilla kuin edeltäjänsä Shape Without Form (2020), vaikka on tunnelmaltaan hiukan erilainen ja vaihtelevampi.
Ghost Toast on selkeästi pyrkinyt venyttämään ilmaisuaan uusiin suuntiin, mutta halunnut myös säilyttää vanhat hyveet. Elektroniset äänimaisemat ovat tällä kertaa enemmän pinnassa, kuten myös kosketinsoittaja János Puskerin soittamat sello-osuudet, jotka tuovat levylle tarvittavaa lämpöä. Tämä albumi on kuin elokuva suoraan unien kätköistä, alitajunnan muoto.