Pahaenteiset melosahaukset hiipivät hiljalleen takaraivoon – arviossa Unanimatedin ep

Julkaistu Infernossa 7/2018.

12.11.2018
Unanimated
Annihilation
Nuclear Blast

Napakka rumpufilli laskee homman käyntiin, ja pian mennään rivakalla kompilla läpi pimeyksien. Ruotsalaisella kuolometallilla on monet kasvot, jotka tässä tapauksessa kurkkivat tähdettömän taivaan valottomuudesta.

Unanimated on yksi synkeämelodisen svedukuolon pioneereja yhdessä Necrophobicin kanssa. Vuodesta 1988 saatanallisia säkeitään tulittanut bändi laski instrumentit naftaliiniin vuonna 1996, mutta palasi kehiin 2007. Paluulevy In the Light of Darkness ilmestyi yhdeksän vuotta sitten. Annihilation on väkevä paluu, ja musta mutta värikäs death metal soi jylhänä.

Micke Brobergin rääkyörinä on entisellään, kuten koko Unanimated-konsepti. Parilla ensimmäisellä pyörityksellä Annihilation jätti hieman vaisun vaikutuksen, mutta lisäkuuntelut tekivät työtään ja musiikki tuhojaan – johan alkoi toimia! Pahaenteiset melosahaukset hiipivät hiljalleen takaraivoon.

Soundimaailma on selkeän voimakas ja tukee musiikin monipuolisuutta, joka jäisi helposti suttuisten soundien varjoon. Biiseissä mennään pääasiassa vauhdilla ilman blastia, mutta Of Fire and Obliteration on herkkä tunnelmapala, jolla Broberg laulaa akustisten kitaroiden päälle puhtaita riivatun miehen otteella. Neljän kappaleen paketin päättää komea ja monipuolinen nimibiisi.

Lisää luettavaa