Olkoonkin, että biisinipusta ei ole ainakaan vielä paljastunut I Chose Deathin tasoista täyden kympin biisiä, alun lievä hämmennys vaihtuu lisäkuuntelujen myötä huojennukseksi. Phobia on odotettua monipuolisempi ja sitä saa kuunnella useamman kerran ennen kokonaiskuvan aukeamista.
Maistiaisina jaeltu tiivis ja yksinkertaisen tarttuvasti runttaava nimikappale ei kerro levystä paljoakaan. Keskitempoista ja vahvasti möristyä kuoloa tässä toki tarjoillaan, mutta mukana on paljon uudenlaista riffittelyä ja yllättäviä biisirakenteita. Esimerkiksi Written in Blood ja The Book of Dying World iskevät tiskiin jatkuvasti uutta osiota.
Bändille ominainen tyylikäs ja harkitusti käytetty melodisuus on edelleen tallella, mutta siitäkin on löydettävissä uudenlaisia vivahteita. Tuttua murskaavasti groovaavaa murjomista löytyy myös reilusti, eli Torture Killer ei ole vaihtanut uudistumisestaan huolimatta sääntökirjaa täysin.
Chris Barnes käy vetäisemässä toimivat vierailevat rohinat ja synkeänraskas soundipuolikin toimii mainiosti. Phobia on helvetin hyvä ja jossain määrin jopa omaleimainen kiekko, joka kasvaa jokaisella kuuntelulla taas hieman. Mihinköhän tässä vielä päädytään.