Groove metalin, thrashin ja deathin kombinaatiota tahkoava amerikkalaisyhtye on ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna kelpo toimija. Järin mielenkiintoista kokonaisuutta se ei silti saa aikaan, sillä kuuntelijan puutumus kasvaa pidemmän päälle aika vahvalle tasolle. Yhtyeen sanottava alkaa olla kolmosbiisiin mennessä sen verran hyvin selvillä, että kuuntelun jatkamiseen tarvitaan vähän ylimääräistä tahdonvoimaa.
No, nelosbiisihän onkin heti erilainen, aika pliisusti uikuttava voimaslovari – ei kun alle kahdessa minuutissahan se sama tykitys lähteekin, sori!
Aika kuvaavaa on, että vaikka levy tuli kuunneltua useampaan kertaan, siitä ei jäänyt mieleen muuta kuin ajatus, että periaatteessa ok, mutta ei sitten kuitenkaan. Ihan hyvää menoa löytyy paikoitellen, etenkin riffipuolelta. Tavanomaisempikin riffi potkii tarvittaessa.
Loppujen lopuksi tanakasti esitetty, modernilla tykkisoundilla silattu albumi on monista lupaavista elementeistään huolimatta väärällä tavalla raskas kokemus.