Yhtyeen maailma on totaalisen lohduton – arviossa Thy Art Is Murder

Julkaistu Infernossa 7/2017.

Thy Art Is Murder
Dear Desolation
Nuclear Blast

Jos Suicide Silence haroo pimeydessä, australialainen deathcoreviisikko Thy Art Is Murder tarjoaa tyylilajin ystäville ääriraskasta murjontaa koko rahan edestä. Albumin nimi kertoo mitä tuleman pitää.

Levy on tuju sekoitus blastbeatiä, breakdowneja ja toimivia riffejä. CJ McMahon karjuu kuin viimeistä päivää kuulostaen vihaisemmalta kuin koskaan. Mies on genren pätevimpiä.

Avauskappale Slaves Beyond Death groovaa yksikertaisilla riffeillä. Death Dealerin alun haikeat melodiat petaavat tietä paikat hampaista irrottavalle vyörytykselle. Fire in the Sky on maailmanlopun tunnuskappale. Yhtyeen maailma on totaalisen lohduton.

Bändin ota tai jätä -mentaliteetti menettää tehoaan levyn loppupuolella. Hengähdystaukoja ei ole, saati yllättäviä sovituksia. Ähky meinaa tulla jo levyn puolivälissä. Man Is the Enemyn breakdown kuulostaa tylsältä.

Levy on hyvä kokonaisuus, mutta Reign of Darknessin kaltaiset hitit jäävät uupumaan.