Joni Juutilainen on siitä mukava mies, että hän valmistaa nautinnoksemme yksitoista kertaa vuodessa annoksen Sytykkeitä. Tällä kertaa kannuslaisen tarjottimella lepäävät yhtyeet Crimson Day, Hautajaisyö, Kuolemanlaakso, Leaves’ Eyes ja Unshine.
Vaan mitäpä löytyy Heavy Cooking Clubin tarjottimelta, siis heti Kimi Kärjen kolumnin jälkeen? No Coraxo-yhtyeen laulaja-kitaristi-kiipparisti Tomin reseptin mukaan valmistettu annos ”japanilaista kassilohicurrya” tietysti.
Tiesittekö, että Robb Flynnin ”perse vuotaa aiempaa herkemmin”? Muun muassa tällaista tietoa, plus tietysti jotain uudesta, suuntaan jos toiseenkin kurkottelevasta Machine Head -levystä, tarjoaa vuoden 2018 ensimmäisen Infernon ensimmäinen varsinainen haastattelu.
Seuraavan jutustelun aiheena on ruotsalaisbändi Tribulation, jonka iskelmämelodioiden ja mustemmansorttisen metallin kohtaaminen on saanut aikaan monen mielestä herkullisia veisuja. Tuorein albumeistaan ilmestyy samana päivänä kuin lehtemme ja on luonnollisesti suurennuslasin alla myös jutussamme – kuten myös levyarvioiden paalupaikalla.
Amerikkalaisryhmä Corrosion of Conformity on jälleen parit klassikot taikoneessa kvartettikokoonpanossaan, ja siitäkös juurevan riffiraskastelun ystävät riemuitsevat ympäri kirotun pallomme. Jutussamme on äänessä kitaristi Woodroe ”Woody” Weatherman.
Jos mainitun nimi on sangen sarjakuvallinen, oikein huolella fantasian maailmoihin uppoamme itävaltalaisbändi Summoningin parissa. Yhtyeen jäsenet eivät juuri julkisuudessa näyttäydy, mutta asiaahan noilla näemmä on, ja hyvä niin, ainakin meidän lehtimiesten puolesta.
Aika kaukana ”tosimaailmasta” seikkailee myös Therion-yhtyeestä tuttu Cristofer Johnsson, jonka viimeisin tempaus on saattaa bändinsä nimissä ulos ei vain yksi tai kaksi vaan peräti kolme compact disciä vaatinut rockooppera. Niin moisen meiningin pauloissa kuin mies nykyisin onkin, hän malttaa turinoida myös Therionin ammoisista ajoista, joten piintynyt kalmahevimöhiskin saa jutusta omansa.
Färsaarelainen Hamferđ on tullut suomalaisille tutuksi lähinnä seikasta, että mainitun laulaja Jón Aldará vaikuttaa myös kotimaisessa Barren Earthissä. Vaan pärjääpä surumielistä death doomia annosteleva yhtye ilmankin moisia kytkyjä, kuunnelkaa vaikka tuore albuminsa Támsins likan.
Entinen Pantera-solisti, nykyisin miljoonassa bändissä vaikuttava Phil Anselmo on mies, josta jokaisella on taatusti mielipide – ja useimmilla lienee vähemmän mairitteleva. Uskaltaisin väittää, että juttumme luettuaan mollaajakin saattaa ajatella hieman toisin: milloin kärkevillä kommenteillaan, milloin känniheilauksillaan valokeilassa paistatellut, punaniskaksi leimattu ukkeli on nimittäin harvemmin näyttäytynyt julkisuudessa näin positiivisessa valossa. Ja onhan hän vielä The Smiths -diggarikin. Voi mikä nallekarhu!
”Anselmin” jälkeen uhraamme pari sivua menneen vuoden parhaiden levyjen ruotimiseen toimituksen henkilökohtaisten top-5-listojen muodossa, minkä jälkeen puheenvuoron saa jälleen suuri persoona, nimittäin kitarasankari Michael Schenker. Ellei muuta, niin ainakin se tulee selväksi, jälleen kerran, ettei pikkuveli tykkää pahemmin isoveikastaan, Scorpionsin kanssa edelleen maailmaa lopettamislupauksista huolimatta kyntävästä Rudolfista.
Salamyhkässä tutkitaan Mgla-juonteisen Kriegsmaschine-yhtyeen albumia Enemy of Man (2014), ja 6. piiri -palstalla haastatellaan palo- ja työturvallisuuteen keskittyneen myymälänsä viikonloppuisin liekehtiväksi keikkapaikaksi muuntavaa Vaasan WS Arenan luotsia.
Ai niin, Vanha liitto! Siellä haastismikkiä puree varsinainen hevimetallisekopää, nimittäin Suomessa taannoin piipahtaneen kanadalaisen Exciter-yhtyeen kitaristi John Ricci.
Tätä eikä paljon muuta perjantaina 26. tammikuuta.