Mikä toimi lopullisena sykäyksenä comebackille?
– Vuonna 2015 oli ajatuksena lyödä hanskat lopullisesti tiskiin, mikä johtui useamman asian yhteisvaikutuksesta. Viimeinen niitti taisi olla, kun intoa uusien biisien tekemiseen ei tuntunut kaikkien ulkomusiikillisten vaikeuksien keskellä löytyvän. Ei tätä pysty tekemään väkisin, ja ajateltiin, että parempi lopettaa ajoissa, kosketinsoittaja Eve Kojo kertoo.
– Syy uudelleenaktivoitumiseen taitaa olla käänteinen eli palo tehdä kaveriporukalla musaa ilman turhia paineita. Istuttiin porukalla iltaa, ja jostain syystä tuntui että hitto, miksi ei! Tosin ehtojakin joutui käymään läpi, niistä varmaan suurimpana se, ettei tämä rakas harrastus saa aiheuttaa liikaa stressiä. Kaikilla meistä on muutakin elämää kuin bändi.
Uusi kolmen biisin ep kuulostaa korviini aiempaa energisemmältä ja ronskimmalta. Pystytkö allekirjoittamaan tämän?
– Miksipä en. Jos pitäisi kuvailla jotenkin, sanoisin, että siellä on jotakin vanhaa, yksi tarttuvampi hitti ja jotakin aivan uutta. Meillä ei ole koskaan ollut intressiä tehdä samaa biisiä toistuvasti, eikä minkään uuden kokeilu ole koskaan poissuljettua. Jotenkin kummasti se silti aina kuulostaa MyGrainiltä, ulkopuolistenkin korviin.
– Ehkä sellaista kasvua on tapahtunut, että ollaan osattu karsia. Enää joka kohdassa ei tapahdu sataa asiaa yhtä aikaa, vaan ilmaisu on hillitympää. Kaikkien ei tarvitse olla äänessä jatkuvasti, eikä joka kohtaa ole pakko täyttää kaahauksella.
Jos verrataan tämän päivän MyGrainia kolmen vuoden takaiseen, mitkä asiat ovat muuttuneet konkreettisimmin?
– Varmaan se, että vaikka biisejä on tehty aina suurella sydämellä ja pyöritetty bänditoimintaa omasta tahdosta, nyt kaikesta puuttuu paineen tuntu. Mehän ollaan nyt täysin omillamme, ilman minkäänlaisia apukäsiä. Se tuntuu, jännä kyllä, vapauttavalta. Toki se tarkoittaa isompaa työmäärää tietyissä asioissa, mutta itse tehden tietää, että hommat hoituvat.
MyGrainin laulaja Tommy Tuovinen joutui jättämään toisen bändinsä Oceanhoarsen kuulo-ongelmiensa takia. Miten homma toimii MyGrainin kanssa?
– Mulla todettiin jonkinasteinen kuulonalenema jo yli vuosi sitten, ja nyt kesällä huomattiin määräaikaistarkastuksessa kuulon alentuneen entisestään, vaikka olin suojannut välissä korviani entistä tiukemmin, Tommy selventää.
– Oceanhoarsen kanssa tehtiin hommia aivan helvetisti, tavoitteena oli massiivinen määrä keikkailua ja kiertueita lähitulevaisuudessa. Mun kuuloasian takia ajatus jatkuvasta keikkailusta ei enää tuntunut kovin hyvältä, ja siksi mun oli valitettavasti jätettävä se bändi.
– MyGrainin kanssa on vähän erilainen työmentaliteetti ja tahti. Se on se juttu, joka mahdollistaa tämän asian parissa puuhaamisen. Tällä meiningillä korvat ei altistu koville volyymeille läheskään yhtä usein eikä ole siten jatkuvan stressin alla. Mulla on asiat ihan hyvin, en ole oikeasti mitenkään puolikuuro, mutta otan asian silti tietyllä vakavuudella.
Tulevaisuutenne on vielä auki, mutta ainakin keikkoja on jo sovittu. Teillä on varmasti realistinen kuva musiikkibisneksen kiemuroista, joten mitä odotuksia teillä on MyGrainin jatkon suhteen?
– Ei oikeastaan minkäänlaisia! Katsotaan päivä kerrallaan, mitä huvittaa tehdä ja mitä ei. Maailmankiertueet ja tiheät julkaisutahdit tuskin kuuluvat tulevaisuudennäkymiin, Eve naurahtaa.
– Odotukset ja tähtäimet olivat pitkään todella korkealla, joten oli hirveän vapauttavaa luopua niistä ja keskittyä vain pitämään hauskaa kavereiden kesken ja nauttia siitä tärkeimmästä, musiikista.
Julkaistu Infernossa 10/2018.