Ikuinen optimisti – haastattelussa Doro Pesch

Warlock-yhtyeestä 30 vuotta sitten soolouralle siirtynyt Doro Pesch on viettänyt kuluneen vuoden massiivista kokoelma-albumia työstäen. Metallin kuningattareksi kruunattu laulaja on kunnostautunut viime aikoina myös erikoisjärjestelyin toteutettujen keikkojen parissa.

Kun 56-vuotias saksalainen vastaa puhelimeen, tuntuu kuin juttelisin täysin tavallisen, hieman liikaa hössöttävän tädin kanssa.

– Mitä kuuluu? Minulla menee hyvin! Saksa on suljettu täysin, emmekä pääse mihinkään! Yritän silti sinnitellä ja ajatella positiivisesti!

Olen jutellut laulajattaren kanssa vasta pari minuuttia, mutta viimeinen lause ei juuri yllätä. Naisella tuntuu riittävän pienen kylän edestä energiaa. 

Lukemattomien muiden bändien ja artistien tavoin Doro yhtyeineen sai huonoja uutisia maaliskuussa.

– Meillä oli tälle vuodelle valtavat keikkasuunnitelmat, mutta emme päässeet kiertueelle lainkaan. Kaikki joko peruttiin tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan.

Laulaja halusi aloittaa uuden studioalbumin työstämisen, mutta Saksan tiukoista rajoituksista johtuen bändi ei voinut kokoontua tekemään sitä. 

– Päätin mennä studiolle yksin ja aloittaa best of -albumin tekemisen. Ajattelin ensin, että sille tulisi ehkä 15 tai 18 biisiä. Kävin läpi kaikenlaista materiaalia vuosien varrelta, ja löysin hirveästi upeita kappaleita! Doro selittää tohkeissaan. 

– Ehkä laittaisinkin levylle 20, 30 tai jopa 40 biisiä! Lopulta valitsin 56 kappaletta, lähes neljä tuntia musiikkia! 

Marraskuussa ilmestynyt Magic Diamonds -kokoelma pitää sisällään liveversioita, akustisia biisejä, uudelleenäänityksiä ja -sovituksia sekä ties mitä muuta. 

– Kysyin faneiltani, mitä lauluja he haluaisivat levylle, tai mistä biiseistä he haluaisivat kuulla erilaisia versioita. Tämä tehtiin siis ryhmähengessä. 

– Albumilla on myös Love Me in Blackin liveversio, jonka äänitimme tänä vuonna drive in -keikalla. Yleisön ääniä ei voi tietenkään kuulla, sillä kaikki istuivat autoissaan, mutta tunnelmassa on silti jotain maagista.

Uusia kokemuksia 

Doro oli tiettävästi pandemia-ajan ensimmäinen heavy metal -akti, joka soitti drive in -konsertin. Ensin keikkoja oli vain yksi, mutta pian niitä tarjottiin lisää. 

– Vedimme kesällä ainoastaan tällaisia erikoiskeikkoja. Ne olivat hyvin poikkeuksellisia mutta todella hauskoja kokemuksia. 

– Ajattelin, että mikä tahansa on parempi vaihtoehto kuin olla tekemättä yhtään mitään, joten kun sain tarjouksen ensimmäisestä keikasta, päätin tarttua tilaisuuteen. 

Bändi oli luonnollisen innoissaan päästessään viimein soittamaan taas livenä. 

– Oli aivan mieletöntä nousta lavalle, sillä näky oli kuin suoraan Warlockin All We Are -musiikkivideosta! Sain aivan huikean déjà vu –fiiliksen, joka tuntui lähes epätodelliselta! 

Miltä autoissaan istuvalle yleisölle soittaminen tuntui? 

– Se oli hyvin erilaista, sillä ihmiset olivat ensinnäkin paljon tavallista kauempana. Vedimme useita tällaisia keikkoja, ja järjestelyt olivat aina erilaiset. Joskus yleisö sai seisoa ja jammailla autojensa edessä, mutta välillä säännöt olivat todella tiukat ja ihmisten täytyi ehdottomasti pysyä autoissa ikkunat suljettuina. Se oli varmasti hirveä kokemus, sillä kesällä oli yli 40 astetta lämmintä!

Bändi ei saanut yleisöltä tavanomaista palautetta, sillä autoissa istuvien ihmisten aplodit tai yhteislaulut eivät kuuluneet lavalle saakka. 

– Etäisyyttä oli pakko kompensoida jollakin tavalla, joten panin peliin super-hyper-ekstramäärän voimaa ja energiaa. En meinannut päästä sängystä ylös seuraavana aamuna! Doro nauraa.

– Kolmannen keikan jälkeen koko kroppani oli aivan romuna, sillä riehuin ympäriinsä kymmenen kertaa enemmän kuin normaalisti! Tuntui samalta kuin olisi mennyt salille pitkän treenitauon jälkeen. Tahdon ehdottomasti valmistautua paremmin, jos soitamme lisää tällaisia keikkoja. Aloinkin jo hölkätä kahdesti päivässä. 

Solisti yritti saada yleisöön eloa tapahtuman luonteeseen sopivilla keinoilla. 

– Pyysin heitä esimerkiksi tööttäilemään. Siitä tuleva meteli oli varmaan kymmenen kertaa kovaäänisempää kuin meidän PA-vehkeemme, Doro nauraa. 

– Yllytin ihmisiä moshaamaan, keikuttamaan autojaan, laittamaan suuntavilkut oikealle tai vasemmalle ja kaikkea tuollaista. Tunnelma oli upea erityisesti auringon laskiessa, kun kaikki laittoivat ajoneuvojensa valot päälle. 

– Uskon, että kaikilla oli todella hauskaa, ja minusta oli hienoa tehdä jotain normaalista poikkeavaa. Keikoissa oli tietysti omat haasteensa, mutta tekisin kaiken välittömästi uudestaan! 

Ensimmäisellä drive in -keikalla Doro hyppäsi pois lavalta moikkaamaan yleisöä. 

– Tietysti turvaetäisyyden pitäen! Oli mahtavaa nähdä fanit lähempää ja huomata ihmisten laulavan mukana autoissaan. 

Ajan hengen mukaisesti joku kuvasi tapahtuman videolle, jonka bändi latasi Facebook- ja Instagram-sivuilleen. 

– Emme ole ikinä saaneet tuollaista määrää katselukertoja niin lyhyessä ajassa. Muistaakseni 600 000 tyyppiä oli katsonut klipin parin viikon aikana. Myös eräs promoottori näki videon ja tarjosi meille toisenlaista ulkoilmakeikkaa. 

Konsertti järjestettiin lokakuun lopussa areenalla, jonne oli raahattu lähes tuhat rantatuolia. 

– Se vasta oli jotain! Ihmiset saivat istua tuoleissaan tai fiilistellä mukana seisaaltaan. Tällä kertaa pystyin oikeasti näkemään ja kuulemaan fanini, ja keikka olikin yksi vuoden hienoimmista kokemuksista.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto 

Doro ei malta odottaa pääsevänsä jälleen perinteisten keikkojen pariin, mutta pelkää, että paluuta normaaliin saadaan odottaa vielä pitkään. 

– Tällaiset spesiaalit ulkoilmakeikat eivät tietenkään korvaa oikeaa keikkakokemusta, mutta tällä hetkellä ei ole tarjolla parempaakaan. Turvallisuus ennen kaikkea! Sitä paitsi olen todella iloinen, että ihmiset ovat ottaneet nämä erikoiskeikat niin hyvin vastaan. 

Tilanteesta löytyy onneksi hyviäkin puolia. 

– Jos olisimme olleet kiertueella, en olisi ikinä tehnyt tätä kokoelmalevyä. Oli todella hauskaa palata menneisyyteen ja kuunnella varhaisia demoja biiseistä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulla oli todella aikaa sellaiseen, sillä tavallisesti ajatukseni ovat aina seuraavassa albumissa tai kiertueessa. Välillä on hyvä pysähtyä katselemaan ympärilleen!

Kysyn, onko liki 40 vuotta uraa tehnyt laulaja kohdannut koskaan aiemmin samanlaisia haasteita, joita vuosi 2020 on tuonut mukanaan. 

– En todellakaan! Grunge vaikeutti asioita hurjasti 1990-luvulla, mutta pysyin aina toiveikkaana enkä uskonut, että fanit tulisivat hylkäämään minut trendien perässä. Uskoin, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Niin kävi, mutta siinä kesti kymmenen vuotta! 

Laulajatar on ollut aina valmis antamaan kaikkensa ja taistelemaan vaikeuksia vastaan. 

– Yritän löytää joka tilanteesta jotain positiivista, sillä se auttaa selviytymään. Täytyy toivoa parasta ja paiskia lujasti töitä silloinkin, kun koko maailma tuntuu hankaavan vastaan. 

Doron elämänohjeet kuulostaisivat lähes kenen tahansa muun lausumina hirvittäviltä sisustustarrakliseiltä. 

– Seuraa sydäntäsi ja tee sitä mitä rakastat! 

Laulajan puheesta huokuu aito elämänilo ja innostus kaikkea mahdollista kohtaan. Doro höpisee asioista niin tohkeissaan, että saan itse suunvuoron kokonaiset kuusi kertaa puolituntisen haastattelun aikana. Nainen on silti äärimmäisen mukava ja yksi nöyrimmistä ikinä jututtamistani hahmoista. 

Vaikeuksista huolimatta uuden albumin työstäminen on aloitettu hiljattain, ja sen olisi määrä ilmestyä ensi vuonna. 

– Teemme levyä kahdestaan erään teknikon kanssa. Joudumme työskentelemään eri huoneissa, mikä ei ole tietenkään normaali tapa tehdä hommia, mutta olemme saaneet sen toimimaan. 

– Joidenkin mielestä ei ole järkeä julkaista uutta levyä, jos sitä ei pääse promotoimaan kiertueella, mutta tahdon tehdä sen silti! Rakastan keikkailua ja kiertämistä, mutta on mahtavaa päästä tekemään uusia biisejä ja jännittää, miten fanit ottavat ne vastaan.

Julkaistu Infernossa 11/2020.