Lontoon vasemmalla syrjällä sijaitsevan Shepherd’s Bushin yllä pimenee taivas. On keskiviikkoilta ja kello lähenee seitsemää. Paikalliset pubit pullistelevat töiden jälkeisiä tuoppeja kumoavia lontoolaisia. Alueen keskellä sijaitseva, teiden ympäröimä valoton, kolmionmuotoinen puisto hiljenee muutamaa örveltävää humalaista lukuun ottamatta. Kaukaisuudessa ujeltavat poliisiautonsireenit.
Kaikkea tätä katselee puiston kulmalle vuonna 1903 rakennettu musiikkitalo, O2 Shepherd’s Bush Empire, joka on aikoinaan toiminut myös BBC:n televisioteatterina. Vain 2000-paikkaisen konserttipaikan lavalla on nähty sellaisiakin kuuluisuuksia kuin Iron Maiden ja The Rolling Stones. Tänään lavan kuitenkin valloittaa suomalaisten oma kuuluisuus, Tarja Turunen. Lavalla ihan vain Tarja.
Tarja, joka ei englantilaisten PR-ihmisten mukaan anna show-päivinä lainkaan haastatteluja, on Briteissä esiintymässä jo kolmatta kertaa omalla nimellään. Vientiä saarella siis ilmeisesti riittää, vaikkakaan O2 Shepherd’s Bush Empire ei ole tällä kertaa edes puolillaan. Paikan henkilöstö kertoo keikalla olevan vajaat 700 henkilöä.
What Lies Beneath -kiertueen Lontoon keikkayleisön ikärakenne on lisäksi melko mielenkiintoinen. Silmämääräinen arviointi osoittaa, että teinejä on keikalla vain kourallinen, ja heistäkin suurin osa on puristautuneena lavan eteen. Pääsääntöisesti yleisö on selvästi varttuneempaa väkeä. Varovainen arvio osoittaisi yli kolmekymppisten suuntaan. Liekö tämä Tarjan normaalia fanikuntaa vai vain tälle illalle kerääntynyt sattuma – ken tietää?
Kun illan päätähti aloittaa setin Dark Star -biisillä, lavan eteen pakkautuneet valokuvaajat toivovat parempia kuulosuojaimia, sillä yleisön kirkuna saa vaikutkin lentämään korvista. Tarja vaikuttaa iloiselta mustassa asussaan. Hänen äänensä kuuluu kirkkaana ja voimakkaana. Suu on hymyssä korvasta korvaan, ja hän kiittelee saamaansa vastaanottoa biisien välissä yleisöstä lentänyt punainen ruusu kädessään.
Suomen kieltä ei illan aikana yleisöstä kuulu, vaikka epäilemättä pari kansamme yksilöä on paikalle eksynyt. Ilmeisesti Lontoossa esiintyvien suomalaisten doom- ja death-bändien keikoilla kuuluva tyypillinen ”perkele” on liian ruma sana huudettavaksi hienon naisen esiintyessä. Toisaalta, joku neropatti tiedustelee kovaan ääneen Tarjan hotellihuoneen numeroa. Sitä ei kuitenkaan anneta.
Illan ehdottomasti viihdyttävin tapaus on Tarjan bändin rumpali, Mike Terrana. Terrana on soittanut sellaistenkin nimien kuin Yngwie Malmsteen, Rage ja Savage Circus kanssa. Rumpusoolon aikana käy selväksi, miksi rumpusetti on asetettu niinkin näkyvälle paikalle kuin lavan etuosan oikealle puolelle. Terranan kädet hakkaavat nopeaan tahtiin, irokeesi heiluu ja rumpupalikat lentelevät käsistä kilpaa hartioista ja niskasta puskevan hien kanssa. Miehellä on selvästi hauskaa, ja yleisö osaa arvostaa lahjakkuutta silloin, kun sellainen eteen annetaan. Tarjan lisäksi tietenkin.
Teksti ja kuva: Katja Nykänen