”Pyrimme glorifioimaan vanhoja death metal -juttuja, koska niitä on monessa mielessä mahdotonta tehdä paremmin” – haastattelussa Baest

Tanskalaisen Baestin esikoislevy lyö korville niin tanakkaa death metalia, että yhtyeen potentiaalia ei voi olla huomaamatta. Sävellysten linjat ovat toki tutut, mutta bändi on avoin luonnolliselle kehitykselle ja muutokselle.

Baestin Danse Macabre on siitä onnellisessa tilanteessa, että albumista tuntuvat tykkäävän sekä kriitikot että ”tavalliset kuuntelijat”. Onko kaiken positiivisen palautteen määrä tullut teille yllätyksenä? 

– Teimme kovasti työtä levyn eteen, joten on suunnattoman mukavaa saada tällaista palautetta, kitaristi Svend Karlsson hekumoi. 

– Tähän mennessä myös keikkayleisö on rakastanut meininkiä, joten olemme juuri tällä hetkellä todella innoissamme. 

Demon ja ep:n ennen Century Medialle pullautettua Danse Macabrea julkaissut Baest on hämmästyttävästi vasta kolme vuotta vanha bändi. Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että kaikki on tapahtunut tanskalaisporukoissa todella nopeasti. 

Onko teillä ollut koko ajan selkeä kuva siitä, mitä haluatte saavuttaa? 

– Baestin tarkoituksena on ollut kehittyä pidemmälle kuin pelkäksi treenikämppäsoitteluksi. Haluamme niin pitkälle ja niin ammattitaitoisiksi kuin mahdollista, se on ollut aina tähtäimenämme! Haluamme tutkia death metalia ja omia kykyjämme muusikkoina parhaamme mukaan, ja tämän tulee näkyä myös täydellisinä livekeikkoina. 

Monilla kuolometallibändeillä on taipumus kirjoittaa verisiä ja synkkiä sanoituksia lähinnä siksi, että… no, niin kaiketi kuuluu tehdä. Kuinka asianlaita on teidän tapauksessanne? 

– Tekstit pyörivät konseptin ympärillä, joka käsittelee tietynlaista kirkkotaidetta keskiajalta 1400-luvun loppuun asti. Tätä kutsutaan Danse Macabreksi, kuolemantanssiksi, laulaja Simon Olsen valottaa. 

– Tarina seuraa ihmisyyden kaarta läpi elämän. Ihmistä johdetaan kuin lammasta läpi synnin, perversioiden ja moraalisen korruption kohti kuolemaa, jossa henkilö kokee viimeisen tuomionsa. Sanoitukset ovat siis synkkiä ja verisiä kuten monet death metal -sanoitukset, mutta mukana on myös esteettinen kulma ihmisyyden, elämäntavan ja ympäröivän yhteiskunnan kuvaamiseen. 

Muiden muassa Bloodbathin ja Graven hengessä jytisevä Danse Macabre on selkeästi vanhakantaista kuolometallia. Onko old school -meininki teille vastaisku ja lausunto modernin hiottua ”äärimetallia” vastaan vai jotain paljon syvempää ja henkilökohtaisempaa? 

– Tämä bändi on kannanotto usealla tapaa, mutta musiikkityylimme on valittu ehdottomasti henkilökohtaisten mieltymystemme mukaan, Svend palaa ääneen. 

– Pyrimme glorifioimaan vanhoja death metal -juttuja, koska niitä on monessa mielessä mahdotonta tehdä enää paremmin. 

Miltä Baestin tulevaisuus näyttää juuri nyt? Luuletko, että valitsemanne musiikillinen linja tulee pysymään johtotähtenänne loppuun asti? 

– Kuten sanoin, tulemme tutkimaan death metalia ja omaa bändikemiaamme. Olisi siis aika tyhmää sanoa, että homma tulee säilymään samana. Jos kehitystä ei tapahtuisi, eihän touhussa olisi mitään järkeä! 

Julkaistu Infernossa 8/2017.