Sodasta ja rauhasta – haastattelussa Sabaton

Kesällä 2019 ilmestynyt, ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin keskittynyt The Great War oli Sabatonin siihenastisen uran massiviisin albumi. Monta tärkeää tarinaa jäi kuitenkin kertomatta, joten bändi päätti jatkaa konseptia vielä toisen levyn mitalla.

Parin vuosikymmenen ajan sotahistoria-aiheista metallia veivannut Sabaton tunnetaan erityisen mielipiteet jakavana bändinä. Ruotsalaiset ovat keränneet ympärilleen tasapuolisesti vihaajia ja rakastajia, ja kumpikin ryhmä ilmaisee tunteensa niin sanotusti täysillä. 

Piti yhtyeen musiikista tai ei, sen johtokaksikon kunnianhimoa ja omistautuneisuutta ei käy kieltäminen. Basisti Pär Sundström ja laulaja Joakim Brodén ovat halunneet Sabatonin keikkailevan aina vain enemmän ja enemmän – jopa sillä seurauksella, että suurin osa kokoonpanosta jätti yhtyeen kymmenen vuotta sitten kaksikon tähdätessä yhä korkeammalle. 

Bändi on heittänyt tavallisesti yli sata keikkaa vuodessa – välillä jopa silloin, kun on työstänyt uutta albumia. Vaikka pandemian aiheuttama keikattomuus ei ole ollut yhdelle-
kään muusikolle helppoa, erityisen pahasti sen voisi kuvitella iskeneen lavoilla ahkerasti viihtyneeseen Sabatoniin. Brodén ja kitaristi Chris Rörland kertovat viisikon pärjänneen kuitenkin yllättävän hyvin, sillä esimerkiksi musiikkivideoiden ja uuden albumin tekeminen on pitänyt heidät kiireisenä. 

Yli vuoden kestänyt keikkatauko katkesi Serbian Exit-festareilla heinäkuussa 2021. Noin 40 000 päivittäistä kävijää kerännyt tapahtuma oli viime kesän ensimmäinen suuri festivaali, ja kokemuksen muistelu saa Brodénin innostumaan. 

– Se oli aivan mahtavaa. Eikä pelkästään lavalla oleminen! Tuntui hienolta vain päästä sinne, treenata paikan päällä ja nähdä kaikki tutut naamat, kuten ääni- ja kitarateknikkomme. Ihmiset, joiden seurassa vietimme joskus enemmän aikaa kuin omien perheidemme kanssa! 

Syyskuussa yhtye lähti Yhdysvaltain-kiertueelle Judas Priestin lämppärinä. Kahden kuukauden reissu katkesi alle kolmen viikon jälkeen. 

– Tiesimme, että kiertue saattaisi keskeytyä pandemian vuoksi, mutta kellään ei ollut aavistustakaan, että kaiken pysäyttäisikin Richien sydän! 

Priestissä vuodesta 2012 kitaroineen Richie Faulknerin aortta repesi Kentuckyssa soitetun keikan loppuhetkillä. Mies kiidätettiin läheiseen sairaalaan hätäleikkaukseen, ja viimeisimmän tiedon mukaan hän on toipunut hyvin. Järkyttävä ja odottamaton tapaus säikäytti luonnollisesti myös lämppärin. 

– Richie olisi kuollut, jos hän olisi joutunut odottamaan edes tunnin pidempään! Onneksi tilanteessa toimittiin nopeasti ja lähellä oli hyvä sairaala. Tietysti kiertueen päättyminen harmittaa, mutta terveys menee aina etusijalle, Rörland sanoo. 

Yllättävä onnettomuus herätti myös Sabaton-kitaristin, joka aloitti kotiin päästyään kovan treenaamisen. 

– Sitä ajattelee, että tämmöistä tapahtuu vanhoille tyypeille, mutta itse olen vain viisi vuotta Richietä nuorempi! Kun jokin tällainen tulee niin lähelle, sitä tajuaa, että mitä vain voi tapahtua. 

Amerikan-kiertueen jatkaminen omillaan ei tullut kysymykseenkään. Rundin viimeiseksi jäänyt keikka oli lyhyt festariveto, eikä se tuntunut kunnolliselta päätökseltä, joten yhtye aloitti selvittelyn. Pian bändille saatiin varmistettua oma keikka Denverissä, jossa se olisi esiintynyt suunnitelmien mukaan seuraavaksi. 

– Saimme tilaisuuden vetää vielä yhden keikan hyvästelläksemme fanimme ja lähteäksemme niin sanotusti pamauksella. Päätimme soittaa kaikki biisit, jotka osasimme, ja jopa joitakin biisejä, joita emme osanneet, Rörland nauraa. 

Keikkasuunnitelma syntyi vain vuorokausi ennen kuin tapahtumapaikan ovien oli määrä avautua, joten harvinaisempia kappaleita piti treenata kiertuebussin vaatimattomissa olosuhteissa istuimia rummuttaen ja ilman vahvistimia soittaen. Tieto Priest-kiertueen peruuntumisesta oli jo levinnyt, joten bändi ei odottanut yleisöryntäystä. 

– En tiedä oliko paikka täynnä, mutta oli siellä ainakin tuhat ihmistä, Brodén iloitsee. 

Tosissaan ja ammattimaisesti aloitettu keikka kääntyi lopulta hyvässä hengessä ”työpaikan virkistysillaksi”. 

– Soitimme lähes kolme tuntia, ja meininki oli aivan sekopäistä! Teimme toisillemme jekkuja ja unohtelimme osia biiseistä, joita emme olleet soittaneet vuosiin. Se oli tavallaan viimeinen tilaisuus juhlia, sillä emme tienneet jatkosta mitään, Rörland summaa. 

Toinen mahdollisuus 

The War to End All Wars -albumin julkaisuajankohdaksi valikoitui maaliskuun alku, sillä bändi oli käytännössä varma, että kiertäminen olisi silloin jo mahdollista. Toisin kävi, ja siirtotuomio lankesi sekä Euroopan- että Ruotsin-kiertueelle. Sabatonin kotimaassa yritetään uudestaan huhtikuun alussa, mutta maailmalle lähtö saa vielä odottaa. 

Brodén muistuttaa, että asiat voisivat olla huonomminkin. 

– Tilanne olisi meille huomattavasti pahempi, jos olisimme julkaisseet albumin puolitoista vuotta sitten. Nyt kaikki sentään odottavat kesän festareita ja jonkinlainen toivo on olemassa. 

The Great War -albumin varalle yhtyeellä oli suuret suunnitelmat näyttävästä lavarekvisiitasta lähtien. Levyn tiimoilta ehdittiin kiertää kesän 2019 festarien lisäksi vain kertaalleen Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun ajatus oli rundata vähintään tuplasti enemmän. 

– Annoimme kaikkemme ja teimme parhaan mahdollisen albumin. Meillä oli mittavat odotukset sen kiertuetta kohtaan, Rörland kertoo. – Emme kuitenkaan päässeet hyödyntämään sen kaikkea porentiaalia ja rundaamaan täysillä. 

Sabaton kiersi ennen pandemian räjähtämistä maaliskuussa 2020 Venäjällä. Kiertueen keskeydyttyä bändi palasi Ruotsiin miettimään jatkoa. 

– Ajattelimme, että voisimme tehdä seuraavalla albumilla jotain täysin erilaista, Brodén kertoo. 

– Mutta mitä The Great Warille tapahtuisi? Maailmassa
on yhä paljon paikkoja, joissa emme ole ehtineet soittaa sen biisejä livenä. Jos olisimme tehneet seuraavan levyn esimerkiksi Napoleonin aikakaudesta, ensimmäisestä maailmansodasta kertovat biisit eivät olisi tuntuneet enää relevanteilta siihen pohjautuvassa keikkasetissä. 

Muun muassa tästä johtuen yhtye päätyi tekemään toisen samaan ajanjaksoon pureutuvan albumin. 

– The War to End All Wars ei ole jatko-osa vaan eräänlainen sisarversio The Great Warille. Emme näe sitä seuraavana Sabaton-albumina – vaikka sitä se tietysti on –, vaan tavallaan bonuslevynä. 

The Great Warilla jäi käsittelemättä muutama tärkeä aihe, koska bändillä ei ollut niistä tarpeeksi tietoa. Fanien lähettämät viestit taas saivat bändin ihmettelemään, miten monesta aikakauden tapahtumasta he eivät olleet edes kuulleet. Osa tarinoista ei vain yksinkertaisesti mahtunut levylle. 

– Kun kirjoitamme biisin yhdestä aiheesta, joudumme tavallaan hylkäämään kymmenen muuta, Brodén harmittelee. 

– Vielä tämänkin levyn jälkeen tuntuu, että jätimme paljon kertomatta, mutta nyt kävimme läpi suurimman osan aiheista joista tiesimme. En usko, että teemme tapahtumista kolmatta levyä, laulaja nauraa. 

– Mutta en mene vannomaan! Ensimmäisestä maailmansodasta on niin paljon hienoja tarinoita. Tulemme laulamaan niistä varmasti jatkossakin, mutta tuskin enää koko albumin mitalla. 

Jotain uutta 

Brodén ja Rörland työstivät yhdessä viisi kappaletta aiheista, joita pyöriteltiin jo edeltävälle levylle. Laulaja olisi halunnut kertoa etenkin tummaihoisten sotilaiden Harlem Hellfighters -taisteluyksiköstä, mutta The Great Waria tehdessä sanoitusten tueksi ei löytynyt tarpeeksi voimakasta musiikkia. 

Uudella levyllä tarina kerrotaan Hellfighters-kappaleessa. 

– Se on albumin raskain biisi ja tulee ehkä kääntämään päitä, Rörland sanoo. 

Kitaristi innostuu, kun huomautan, että tavallista tiukempi riffittely tuo mieleen Amon Amarthin. 

– Se on vähän tarkoituskin! Halusimme tehdä pienimuotoisen tribuutin heille ja Iced Earthille, sillä rakastamme näitä bändejä. 

Joulun 1914 aselepo on ollut fanien eniten toivomia biisiaiheita läpi yhtyeen historian. Christmas Truce -kappaleeksi muotoutunut tarina on pyörinyt bändinkin mielessä pitkään. 

– Kyseessä on yksi hienoimmista sotatarinoista, joten siitä kertovan kappaleenkin tuli olla yksi bändin hienoimmista. Mikään aiemmin kokeilemani ei tuntunut tarpeeksi hyvältä, joten olemme pistäneet ajatuksen aina sivuun, Brodén avaa. 

Albumin ensimmäisenä singlenä julkaistu biisi poikkeaa Sabatonin perinteisestä tyylistä etenkin vahvojen pianomelodioidensa ja massiivisten orkestraatioidensa vuoksi. Kappale on koottu tunnetun Carol of the Bells -joululaulun melodian ympärille. 

– Emme ole tehneet mitään tällaista koskaan aiemmin. Biisi muistuttaa kovasti Savatagen ja Trans-Siberian Orchestran tyylisiä juttuja, Rörland miettii. 

Levyllä on kaksikon mielestä runsaasti yllätyksiä sekä ratkaisuja, joita bändiltä ei odottaisi. 

– The Great Warilla kuulostimme aika perinteiseltä Sabatonilta, mutta nyt kokeilimme uusia ja erilaisia asioita. Katsotaan, mihin se vie meidät, Rörland hymyilee. 

– Valmistautukaa vuoristorataan, Brodén nauraa.

Jotain vanhaa 

Levyn erottuvin kappale lienee toinen sinkkulohkaisu Soldier of Heaven. Vahvasti popmusiikkiin viittaavat syntetisaattorit ja rumpusamplet ovat Sabatonilta erikoinen veto. 

– 80-luku on täällä taas! Rörland nauraa. 

– Biisi on vastaisku Hellfightersille, jonka parissa työskentelimme todella kovasti, Brodén selittää. 

Laulaja kertoo kaksikon hieroneen mainitun kappaleen ”intensiivisiä ja järjettömiä” kitaraosuuksia väsymykseen asti. Miehet alkoivat pohtia, ettei hyvän biisin luomisen tarvitse olla niin vaikeaa, ja lopputulemana syntyi yksinkertainen mutta tarttuva Soldier of Heaven. 

Alpeilla kuoliaaksi jäätyneen sotilaan näkökulmasta kirjoitetut sanoitukset syntyivät Sundströmin kynästä. 

– Jos minulta kysytään, Pär totisesti ylitti itsensä. Nämä ovat hänen parhaat sanoituksensa ikinä! 

Rörlandin tarina kappaleen tekemisestä on huomattavasti hauskempi. 

– Istuimme Joakimin kanssa iltaa ja aloimme olla tavallista enemmän humalassa, sillä olimme sekoittaneet keskenään rommia ja viiniä. Sain idean 80-lukuhenkisestä biisistä, joka pohjautuisi Michael Jackson -tyyliseen rumpubiittiin. 

– Esitin ajatukseni Joakimille, joka vain nauroi ja sanoi, ettemme voi tehdä tuollaista paskaa. Pidin pääni, ja pian olimme jo äänittämässä biisiä. 

Kitaristi uskoo kappaleen toimivan etenkin keikoilla, sillä yleisön on helppo taputtaa sen rytmissä. 

– Biisi ei ehkä ole levyn paras, mutta se on hyvin erilainen. Tällaisen jutun voi saada toimimaan hienosti, jos sen tekee tosissaan ja laittaa mukaan oman tvistinsä. 

Rörland painottaa, että yhtye rakastaa kasarimusiikkia eikä halua tehdä siitä pilaa. 

– Jotkin bändit poimivat vaikutteita 80-luvun musiikista pelleilläkseen. Ihmiset kyllä huomaisivat, jos olisimme tehneet kappaleen vitsinä eivätkä arvostaisi sitä yhtä paljon kuin nyt. 

Kaikki eivät arvosta nytkään. Poppibiitit pistivät joidenkin fanien pasmat sekaisin ja monenlaisia kommentteja on nähty. 

– Aivan kuin koko levy kuulostaisi samalta! Nämä tyypit tulevat järkyttymään, jos he luulevat, että koko albumi on pelkkää kasaria, kitaristi nauraa. 

Tehdään mitä halutaan 

Sabaton on julkaissut edellisen ja tulevan albuminsa välissä peräti seitsemän singleä. Jotkin niistä ovat erikoisversioita vanhoista kappaleista, mutta osa on täysin uusia biisejä, joita ei ole tarkoitus julkaista millään albumilla. 

Brodén ihmettelee, miksi asiasta halutaan leipoa ongelma. 

– Kun meillä on aikaa ja mahdollisuus julkaista irrallisia sinkkuja albumien ohella, miksi emme tekisi niin? En ymmärrä, miksi pitäisi valita joko singlet tai kokonaiset levyt. 

Laulaja muistuttaa, ettei ilmiö ole uusi, vaikka se on yleistynyt metallimusiikissa vasta viime vuosina. 

– Jos palataan 60- tai 70-luvulle, artistit julkaisivat levyjä vasta kun heillä oli pihalla seitsemän tai kahdeksan sinkkua. 

Kyse ei ole mistään hittien tehtailusta. Brodén kertoo, että yhtyeellä on toisinaan biisi-ideoita, jotka eivät sovi albumin teemaan tai konseptiin. 

– Pitäisikö meidän jättää tällaiset biisit kokonaan julkaisematta, tai tehdä näistä järjettömän mielenkiintoisista tarinoista muutaman biisin ep? Meillä ei ole mitään kokonaisia levyjä vastaan, mutta tämä toimintatapa antaa meille vapauden luoda jotain erilaista. 

Rörland kertoo yhtyeen halunneen tiputella itsenäisiä biisejä osittain myös maailmantilanteen vuoksi. 

– Sitten joskus, kun maailma aukeaa ja bändit yrittävät soittaa ”uutta” albumiaan kiertueella, kaikki ovat jo läpeensä täynnä sitä. Fanit haluavat jotain uutta! 

”On mahtavaa, että pystymme vetämään sekä pieniä että isoja keikkoja. Jos ei kykene viihdyttämään neljääsataa ihmistä, ei pitäisi yrittää viihdyttää neljääkymmentätuhatta!” 

– Jos nykytilanne tulee jatkumaan ja pääsemme kiertueelle vasta ensi vuonna, kuinka moni haluaa kuulla eniten biisejä levyltä, joka on ilmestynyt vuosia sitten? On sääli julkaista kokonainen levy, jonka ihmiset tulevat unohtamaan. 

Suuri yhtye, suuri sydän 

Olen seurannut Sabatonin kasvua ja kehitystä eturivistä yli neljänkymmenen keikan ja lähes vuosikymmenen ajan klubien vaihtuessa loppuunmyydyiksi areenoiksi. Tällainen menestys muuttaa helposti ihmistä, mutta nämä heput ovat juuri niin maanläheisiä ja ystävällisiä kuin aikoina, jolloin bändi oli huomattavasti pienempi. Yhtyeen ihailtavasta ja poikkeuksellisesta lojaaliudesta fanejaan kohtaan riittäisi kerrottavaa vaikka koko lehden mitalle. 

Rörlandin korviin on kantautunut silti väitteitä, ettei Sabaton välittäisi enää tavallisista tallaajista kasvettuaan areenabändiksi. Kommentit huvittavat miestä. 

– Jos katsoo Ruotsin-kiertuettamme, soitamme pienissä paikoissa, joihin mahtuu noin neljäsataa ihmistä. On mahtavaa, että pystymme vetämään sekä pieniä että isoja keikkoja. Jos ei kykene viihdyttämään neljääsataa ihmistä, ei pitäisi yrittää viihdyttää neljääkymmentätuhatta! 

Mies itse tunnustautuu pienempien keikkojen ystäväksi. 

– Esimerkiksi Wackenissa olemme niin kaukana yleisöstä, että sen voi hädin tuskin nähdä. Fanien kanssa on vaikeaa olla vuorovaikutuksessa samalla tavalla kuin pienemmillä lavoilla. Toisaalta on aika spektaakkelimaista nähdä yleisö yhtenä suurena merenä! 

Vaikka yhtye on nykyiseen asemaansa enemmän kuin tyytyväinen, se pyrkii kasvamaan yhä ja päihittämään ennen kaikkea itsensä. 

– Yritämme tehdä jokaisesta albumista parhaamme. Jotkin biisit saattavat olla huonoja, koska epäonnistumme joskus. Yritämme tehdä jokaisesta keikasta parhaamme. Emme onnistu siinäkään joka kerta, mutta voimme kasvaa suuremmaksi tai menestyneemmäksi vain petraamalla jatkuvasti. 

Rörland naureskelee, että basisti Sundström veisi yhtyeen vaikka kuuhun jos voisi. 

– Hän on tehnyt ihan mieletöntä työtä viedäkseen meitä kohti tavoitettamme. 

Sabatonin oheistuotekatalogi on laajentunut suosion myötä huomattavasti. Fanituotevalikoimaan kuuluu paitojen, housujen, huppareiden ja vastaavien lisäksi esimerkiksi kynttilä, jääraappa ja custom-pelihiiri. Erilaisia T-paitoja on lähemmäs sata, sillä suurin piirtein jokaiselle biisille on oma printtinsä. 

Järjetön tarjonta on Rörlandin mukaan vastaus takavuosien kysyntään. 

– Aiemmin meillä oli ainoastaan paitoja albumien kansikuvilla. Fanit toivoivat jatkuvasti sitä sun tätä, joten päätimme julkaista kaikkea mahdollista. 

Valikoima on pysynyt kitaristin mielestä kohtuullisuuden rajoissa, joskin tankin ja yhtyeen jäsenet figuureina sisältävän Lego-setin kohdalla liikuttiin jo harmaalla alueella. 

– Sekin oli tavallaan hauska juttu, ja on aina parempi, että vaihtoehtoja on paljon. Mutta jos alamme tehtailla fanituotteita aivan kaikesta kuten KISS, otan Päriä niskasta kiinni ja vaadin häntä lopettamaan, Rörland nauraa. 

Julkaistu Infernossa 2/2022.

Lisää luettavaa