Metal Addiction haastatteli tulevaa Frisson Noir -pitkäsoittoaan promoavaa Tarja Turusta ja kysyi laulajalta, minkä vanhan Nightwish-kappaleen esittäminen keikoilla olisi hänestä erityisen mieluisaa, oli sen toteutuminen sitten miten epätodennäköistä tahansa.
”Olen itse asiassa jo unohtanut ison osan. Jos nyt kuuntelisin vaikka Oceanbornia (1998) tai ensi vuonna kolmekymppisiä juhlistavan Angels Fall First -esikoisen, en muistaisi niitä kappaleita. Ihan oikeasti – niistä on jo niin kauan aikaa”, Turunen tuumaa.
”Noiden levyjen kuunteleminen on minulle vaikeaa, koska hädin tuskin tunnistan ääntäni. En oikeastaan pidä siitä, miltä kuulostan niillä levyillä, koska olin vielä aloittelija enkä tiennyt, miten käyttää ääntäni. Fokukseni oli vielä oopperalaulussa ja minulla oli vaikeuksia ottaa siihen etäisyyttä.”
”Mutta minkä kappaleen voisin laulaa? Ehkä Swanheartin Oceanbornilta. Olen muutaman kerran laulanut sen sinfoniaorkesterin kanssa, mutta siitäkin on aikaa. Ja se on haastava laulettava. En tiedä, miten onnistuin siinä silloin joskus. Muistan todella kamppailleeni, kun sitä äänitettiin studiossa. Nyt sen pitäisi olla paljon hauskempaa, haha!”
