Infected on Hammerfallin kahdeksas levy. Yhtye otti itse tuotantovastuun, hylkäsi ritarimaailman ja syöksyi hurmeenmakuiseen ilotteluun zombien kera. Joacim Cans kertoo, miksi.
Teksti: Lauri Ylitalo www.hammerfall.net
Ruotsalaiset ovat taitavia brändintekijöitä. Ikea, H&M, Volvo, Spotify, lista on loputon. Myös Hammerfall on ollut kelpo tavaramerkki. Se ei ole maailman paras power metal -yhtye, mutta sen koodisto ja viesti ovat selkeitä.
Kitaristi Oscar Dronjak ja laulaja Joacim Cans ovat kiillottaneet ja vartioineet tuotettaan tarkasti. Kun esimerkiksi Anders Johansson aikoinaan liittyi bändiin, hänen ei annettu tehdä haastatteluja.
Niinpä ei ole ihme, että Hammerfallin tuore Infected-albumi on herättänyt tunteita jo ennen julkaisuaan. Sitä ei ole tuottanut power metal -guru Karl Rudolf ”Charlie” Bauerfeind. Kannessa ei nähdä aiemmilta levyiltä tuttua Hector-ritaria.
– Jotkut kirjoittavat netissä, etteivät he pidä levystä eivätkä aio ostaa sitä. Eikä musiikkia ole vielä edes julkaistu, Joacim Cans hymähtää.
– Tosiasia on, että me olimme muutoksen tarpeessa. Levyntekomme alkoi olla niin automaattista, että Hammerfallista oli tulossa yksinkertaisesti tylsä, niin itsellemme kuin kuulijoille.
Uusi kortti
Suurin ero Infectedin ja edeltäjiensä välillä on soundeissa. Tällä kertaa tuotannosta vastasi yhtye itse. Vuonna 2008 liikennelentäjäksi kouluttautuneen Stefan Elmgrenin korvannut Pontus Norgren on kokenut äänimies, joka on seissyt esimerkiksi Thin Lizzyn, Europen ja Yngwie Malmsteenin miksauspöytien takana.
Norgren tuotti pohjat Ruotsissa, laulujen taltioimisesta ja levyn miksaamisesta taas huolehti amerikkalainen James Michael.
Michael on biisintekijä ja tuottaja, jonka työtä on kuultu esimerkiksi Scorpionsin, Meat Loafin, Papa Roachin, Mötley Crüen ja Sixx: A.M:n levyillä. Michael on myös viimeksi mainitun yhtyeen vokalisti, ja Cans kehuukin Nikki Sixxin bändin Heroin Diariesia (2007) yhdeksi 2000-luvun parhaista rocklevyistä.
Laulaja päätti nostaa kissan pöydälle edellisellä Yhdysvaltain-kiertueella. Olisiko mahdoton ajatus tehdä levy jollain muulla kuin tutulla, koetellulla, hyväksi havaitulla, varmalla, sujuvalla, rutinoituneella ja osapuolia sinänsä tyydyttävällä kaavalla?
– Ainoastaan Oscaria piti suostutella. Hän innostui, kun kuuli, että James sävelsi ja tuotti Mötley Crüen Saints of Los Angelesin.
– Ei meillä ollut aavistustakaan, mitä Jamesin kanssa tapahtuisi. Päätimme kuitenkin katsoa kortin. Sovimme, että ellei jälki miellyttäisi, voisimme antaa albumin jollekin muulle viimeisteltäväksi. Emme häviäisi mitään. Tai no, vähän rahaa ja aikaa, mutta se riski kannatti ottaa.
Lue koko juttu 20.5. ilmestyvästä Infernon numerosta 5/2011 (#87).
