Hallinta. Se on päällimmäisin sana, jonka sveitsiläisen Triptykonin kakkosalbumin ensikuuntelut iskevät mieleen. Tässä bändissä on niin paljon pimeää energiaa, että se saa milteipä kaikki muut planeettamme metallibändit imemään peukaloa kuset housussa.
Hehkutan juuri ilmestyneen Infernon Päänavauksessa ruotsalaista Vampire-yhtyettä ja sen aikaansaamaa riemua. Siinä missä Vampire sai innostumaan puhtaasta raisuudesta ja keskisormen painaumasta naamassa, Triptykonin jäljiltä olo on kuin kirveenhamaralla maahan nuijitulla – ja pahus soikoon, kuinka tuosta tunteesta nauttiikaan!
Neljän vuoden takaiseen Eparistera Daimones -debyyttiin verrattuna matkassa on nyt enemmän vaihtelua ja melodiaa, vauhtipyrskäyksiin ja kauneuteen asti, eikä levyn yleistunnelma ole yhtä läpitunkevan ahdistava. Toiminnan kokonaisvaltainen vakuuttavuus – tunne raskasmetallin ydinidean täydellisestä hanskaamisesta – ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Päinvastoin, väittäisin, että skaalan laajentaminen on tehnyt legendaarisen Tom Gabriel Warriorin koplalle tässä kohdin hyvää.
Ennustan teokselle rajatonta soittoikää ja suosittelen kovaa volyymia – näillä soundeilla kun kelpaa luukuttaa. Tätä, hyvät ystävät, on metallimusiikki.
Huom! Tämä ei ole arvostelu. Sen löydät painetusta lehdestä myöhemmin. Melana Chasmata ilmestyy 11.4.