#94: Cannibal Corpse – Kidutus karkaa käsistä

22.02.2012

Floridalainen Cannibal Corpse on death metalin ikoni, legenda ja järkähtämätön kulmakivi. Rumpali Paul Mazurkiewicz on ollut mukana alusta saakka ja tietää, että bändi on omassa lajissaan lyömätön. Torture kertoo verisiä tarinoita, joissa kuollaan, kidutetaan ja tapetaan. Taas.

Teksti: Vilho Rajala

Paul Mazurkiewicz, 44, on kova puhumaan. Hän on nähnyt death metalin nousut ja laskut eikä hätkähdä vähästä. Cannibal Corpse on ollut koko 24-vuotisen uransa ajan kunnioitettavan periksiantamaton ryhmä.

Mazurkiewicz ja basisti Alex Webster ovat ainoat jäljellä olevat alkuperäisjäsenet. Juuri heidän yhteispelinsä määrittelee hyvin pitkälle Cannibal Corpsen tyylin. Lonkerosormi-Webster on käsittämättömän taitava ja luova basisti, Mazurkiewicz taas suoraviivainen äijärumpali. Tästä syntyy hieno tasapaino.

Maaliskuun puolivälissä ilmestyvä Torture on Cannibal Corpsen kahdestoista levy. Mazurkiewicz on siihen erittäin tyytyväinen. Levy tehtiin Sonic Ranch -studiolla Teksasissa Erik Rutanin kanssa.

– Erik teki erinomaista työtä Killillä (2006) ja Evisceration Plaguella (2009), joten halusimme jatkaa yhteistyötä. Sonic Ranchistakin meillä oli takavuosilta paljon hyviä kokemuksia, rumpali kertoo.

Rutan tietää, miltä Cannibal Corpse haluaa kuulostaa. Mazurkiewiczin mukaan myös bändi itse on vuosien varrella ymmärtänyt, miten oikeanlainen möyrivä soundi synnytetään.

– Alkuaikoinahan me emme tienneet äänitystyöstä yhtään mitään, mutta silloinkin meillä oli joku ajatus siitä, miltä halusimme kuulostaa. Scott Burns oli niihin aikoihin suureksi avuksi.

Rutan on ihanteellinen tuottaja Cannibal Corpselle, koska hän on henkilönä samalla viivalla kuin bändin jäsenet. Hän on samaa ikäluokkaa ja itsekin death metal -muusikko. Muinoin Morbid Angelissä kitaroinut mies luotsaa nykyään Hate Eternalia

Mazurkiewicz painottaa, että tuottaja on palveluammatti. Rutanin päätehtävä on ollut tehdä bändi tyytyväiseksi.

– Emme kysele häneltä, miten meidän pitäisi asiat tehdä, vaan kerromme hänelle, millainen levystä pitää tulla. Erik on työnarkomaani. Hän puristaa soittajista kaiken irti ja hänen kanssaan on helppo keskittyä olennaiseen.

Torturen rumpuraidat tykitettiin nauhalle neljässä päivässä. Cannibal Corpsella on nykyään budjeteissa ja studioajoissa enemmän liikkumavaraa kuin 20 vuotta sitten, mutta bändi haluaa olla tehokas ja tuhovoimainen.

– Nykyään voimme tehdä paljon enemmän valintoja, mutta tavoite on sama kuin aina ennenkin. Kuulostaa mahdollisimman brutaalilta ja murskaavalta.

Lue koko juttu Infernon numerosta 2/2012 (#94).

Lisää luettavaa