Teksti: Vilho Rajala Kuva: Dean Karr
Eric Peterson kuulostaa väsyneeltä. Hänen puheensa katkeilee, hän etsii sanoja ja vaikuttaa aluksi poissaolevalta, mutta kysyy kuitenkin ystävällisesti, mistä tämänkertainen puhelu tulee.
– Aaa, Suomesta! Kippis kippis, kitaristi huudahtaa ja vaikuttaa heti paljon skarpimmalta.
Toukokuussa 48 täyttänyt Peterson ei ole pituudella pilattu, mutta musiikillista näkemystä on siunaantunut. Mies on ollut Testamentin pääbiisintekijä hamasta alusta saakka ja toteuttaa itseään myös Dragonlord-sivubändissä.
Petersonin kunniaksi on sanottava, että hän kykenee tekemään mainioiden riffien lisäksi myös eheitä ja hienoja kappaleita.
– Olen oppinut näiden vuosien aikana todella paljon. Olen oppinut rakentamaan biisejä niin, että ne ovat nimenomaan biisejä. Perusrakenteitahan voi rikkoa kuinka paljon haluaa, mutta biisien pitää pysyä kasassa.
Dark Roots of Earthin tekoprosessi alkoi viime vuoden puolivälin paikkeilla. Edellislevy The Formation of Damnation (2008) oli ensimmäinen, jolla kitaravelho Alex Skolnick ja basisti Greg Christian olivat taas remmissä, joten nyt oli pohjaa jolta ponnistaa.
Petersonin mukaan hänellä oli riffiarkistossa paljon aarteita, mutta hän halusi avata luomistyötä vähän muillekin.
– Pääsimme kunnolla vauhtiin vasta loppuvuodesta. Prosessia auttoi paljon se, että kaikki osallistuivat siihen omilla tavoillaan.
Dark Roots of Earth on levy, jolle Testament on ikään kuin sulattanut aineksia kaikilta aikakausiltaan. Chuck Billy ei liikoja murahtele, mutta toisaalta Gene Hoglan soittaa hetkittäin blastbeatiä. On melodiaa ja on sooloja, mutta myös runttausta. Levyn fiilis muistuttaa ajoittain yllättävän paljon viiden ensimmäisen levyn aikaista Testamentia.
– Halusimme tavallaan palata levyn nimen mukaisesti juurillemme, Peterson vahvistaa.
Se on sikäli loogista, että kokoonpano on sama kuin 20 vuotta sitten, rumpalia lukuun ottamatta.
Lue koko juttu Infernon numerosta 7/2012 (#99).