Kahden oma- ja vaihtoehtoisen musiikin puuhamiehen toinen kimppalevy jatkaa luontevasti siitä, mihin kahden vuoden takainen debyytti Centuries of Youth jäi. Tällä kertaa liikutaan kuitenkin hieman erilaisissa tunnelmissa. Kolmesta massiivisesta kappaleesta koostuva levy on selkeästi edeltäjäänsä raskaampi ja jäsennellympi.
Ordeal & Triumph tuo nimensä ja kolminäytöksisen rakenteensa puolesta mieleen Joseph Campbellin klassisen sankarin matkan (lähtö, initiaatio, paluu). Kahden ensimmäisen osan nimet, Phobos ja Deimos, puolestaan viittaavat Areksen ja Aphroditen kaksoispoikiin, jotka ovat pelon, paniikin, kauhun ja kammon henkilöitymiä. Levyn päättävä Oberon taas osoittelee Shakespearen Kesäyön uni -näytelmästä tuttuun keijukaisten kuninkaaseen.
Teoksen monomaanisen monomyyttinen tunnelma ei tarjoa mitään perinteistä sankarin matkaa, mutta yhtä kaikki äärimmäisen kiinnostavan sellaisen. Unenomaisen jälkiteolliset äänimaisemat vievät kuulijan syvälle helvetillisen valaan vatsaan, jossa on tarjolla kipua, rakkautta, hallusinogeeneja ja painajaisia. Ahdistavaa mutta vapauttavaa säveltaidetta.