Primitiivisen death/black-jyskytyksen juuret vievät syvälle ruman ja yksinkertaisen äärimetallin alkulimoihin, mutta tällä kertaa yhtye on tuonut selkeämmän ja terävämmän soundimaailman myötä itsensä lähemmäksi nykypäivää. Myös terävöitynyt kappalemassa kertoo johdonmukaisesta kehityksestä, mikä tekee bändin musiikille ainoastaan hyvää.
Intron ja seitsemän väkevää kappaletta sisältävän levyn kohokohdiksi nousevat lähes nerokas Vomit the World, joka kiilaa ehdottomasti vuoden parhaiden paholaisenpalvontabiisien joukkoon, sekä Anguished-yhtyeen Possessed Demonessin kirkuma ja huohottama Lust for Satan (Sexual Worship), joka suorastaa tihkuu sysimustaa seksuaalienergiaa.
Moni on sivuttanut yhtyeen pelkkänä huonona vitsinä, mutta viimeistään Perversions of Satan tekee selväksi, että Anal Blasphemy on omassa törkymetalligenressään erittäin tasokas ja vakuuttava nimi.
Ja voiko levy jolle on samplattu Pekka Siitointa ja Veli Saarikallea ylipäätään olla huono?