Kun puhutaan Portugalista metallimusiikkimaana, ensimmäisenä huulille nousee Moonspell, eikä tämä kerta tee poikkeusta. Tämän lissabonilaisryhmän debyyttikokopitkän julkaisee nimittäin kyseisen orkesterin päävampyyrin Fernando Ribeiron Alma Mater -lafka.
Okkultistin saatekirjeessä tiputellaan kovia verrokkeja tyyliin vanha Morbid Angel, Death ja Dismember. Vaikka Reinventing Evil paljastuu ihan kelvolliseksi death metal -levyksi, esikuvista ollaan valovuosien päässä. Tässä ei ole MA:n kieroutta, Deathin taituruutta eikä Dismemberin tarttuvuutta.
Laulajatar Beatriz Mariano kärisee vatsanpohjasta asti, mutta levyn edetessä ulosanti jää korkeintaan keskiverroksi. Musiikissa seilataan kuolon ja rässin rajavyöhykkeellä, ja sitä vaivaa sama tauti kuin Marianon ääntä: yritys on kova, mutta lopputulos laiha. Periaatteessa toimii, mutta käytännössä ei. Tiedätte varmaan.
Soundiosasto on selkeä, mutta särössäkin löytyy. Metallinen bassomurina antaa tukevan pohjan kuololle, joka vaihtelee rivakan ravauksen ja keskitempoisen murskan välillä. Suurin ongelma on kuitenkin se, että Reinventing Evilin biisit eivät ole riittävän hyviä. Niistä ei jää käteen mitään. Levyn tahtiin voi nyökytellä hyväksyvästi, mutta sen suurempaa liikettä se ei saa aikaan.