Ja sitten kömmitään aikakapseliin ja takaisin 1990-luvulle. Kreikkalaisen Cursed Bloodin omakustanteen uusintajulkaisu leyhyttää ilmoille freesin mädäntuoksun ajalta, jolloin death metal ei ollut vielä ehtinyt klikkiytyä mihinkään ahtaampiin lokeroihin saatikka pelannut melodioiden kanssa.
Tarkennettakoon, että kyseessä on tuore tulokas ja ensiversio aiheesta on julkaistu viime vuonna. Silti nykydeathin moderniuteen ei ole minkäänlaista näköyhteyttä. Kansikuvan örkkikin on kuin jonkin kopiokoneella monistetun ysäridemon kannesta.
Ehkä eniten sydäntä lämmittää, kuinka tyylilajinsa historian sisäistänyt yhtye tonkii sen Suomea liippaavaa kulmaa. Meno on brutaalia ja pidättelemätöntä mutta ei tiukkaan formaattiin fakkiutunutta, ja älämölöä, mörinää ja raskassoutuista tykitystä kuullaan vähän joka kantilta myllytettynä. Levy menettää maksimaalisesta tehostaan rahtusen, kun kone ei käy aivan äärimmilleen eikä kovimpien verrokkien mielipuolisuutta tavoiteta.
Moitteet ovat kuitenkin melko kosmeettisia. Kuuden biisin annos on juuri sopiva, kovaa vauhtia sinkoilevat rallit eroavat toisistaan riittävästi – myös kappalerakenteet ovat kiitettävän moninaisia – ja solisti Arisin korina ei ole yliampuvaa viemäripulputusta vaan karskia rohinaa.
Alan harrastajille erittäin suositeltava valinta.