Hate Eternal
Infernus
Season of Mist
Kitaristi-örisijä Eric Rutanin luotsaama jenkkiläinen death metal -tykki tulittaa kuudennella levyllään kuten ennenkin.
Uudelle albumille on löydetty hengittävä ja erotteleva soundimaailma, joka antaa tilaa mukavasti myös bassolle. Toisaalta kokonaisuus voisi olla pykälää tehokkaammin murskaava, mikäli äänimaisemassa olisi enemmän yhtenäisyyden tuntua. Rutanin davidvincentmäinen perusörinä toimii perushyvin, muttei paljon muuta.
Kappalemateriaali on stereotyyppistä jenkkikuoloa, jossa blastbeat nakuttaa melkoisen tiiviisti. Ensi alkuun turpaanveto vielä tuntuu joltain, mutta melko nopeasti siihen alkaa turtua. Kovakin mätkiminen alkaa tuntua enemmän löysältä läpsyttelyltä, joka menettää tehonsa. Levyn tähtihetki on nimibiisi, jolla Morbid Angel -tyyppinen hidas vyörytys ja nopeampi tykitys löytävät yhteisen sävelen. Rutanin laulukin on siinä vahvimmillaan.
Vaikka Hate Eternal on ihan oikea bändi, siinä on jotenkin sivuproggiksen maku. Se työstää geneeristä Uuden mantereen kuoloa, joka on toki brutaalia, mutta liian kasvotonta ja sielutonta. Raaka räyhäkkyys ei pääse valloilleen, eikä vauhdinhurma ota vatsanpohjasta. Ei tämä mitään sköndää ole, mutta pitkän linjan tekijöiltä on lupa vaatia parempaa.