New Yorkin antifolk-skenestä siinnyt American Anymen oli alun perin laulaja-kitaristi Brett Sullivanin videoprojekti, joka sai alkunsa vuonna 1999. Pian projekti muuttui yhtyeeksi ja Sullivan pääsi toteuttamaan itseänsä myös musiikin keinoin.
Kokeellisen rockin ja folk-punkin pelikentillä operoiva yhtye muutti kurssiaan radikaalisti pandemian aikana. Sullivan päätti ostaa sähkökitaran ja alkaa toteuttaa metallisempia ja industrial-sävytteisempiä visioita.
Mitään Rammsteinia tai Die Kruppsia ei ole luvassa, vaan pikemminkin Killing Joken ja Big Blackin linjoilla kulkevaa dissonoivaa ilottelua. Harmi vain, että rumpali James Knoerlen mauttomat tuplabasariköpöttelyt pistävät mielen matalaksi. Ne syövät tehoja monelta potentiaalisesti kovalta biisiltä. Mies ei ole kehno soittaja, mutta esimerkiksi Paul Ferguson olisi hoitanut hommat tyylitajuisemmin.
Vaikka orkesteri on menettänyt osan innovatiivisuudestaan, se on saanut taltioitua kiitettävän raivokasta materiaalia. Kun riffitkin ovat jotain muuta kuin pelkkää perusjunttaa, yhtyeen kuudennen albumin äärellä viihtyy varsin vaivattomasti.