Tässä soittaa trio, bändi joka tietää ja tuntee toisensa. Tatsi on aivan järkyttävän tiukka. Sävellykset eivät päätä huimaa tai aiheuta suurempia kiksejä, mutta bändisoiton tiukkuus ja svengaavuus hakee vertaistaan.
Ja miten hieno soundi levyllä on! Kerrankin ovat dollarit menneet hyötykäyttöön. Levy hengittää, se elää. Erilaisia kitarasoundeja kuullaan jatkuvasti, ja pelkästään tämä tuo vaihtelevuutta albumille. Rummut ovat suht luonnollisen kuuloiset ja bassolinjat kuuluvat hienosti.
Billie Joe Armstrong on ehdoton kunkku alallaan. Voiko enää parempaa laulusoundia tällaiseen ”kevyeen rämistelyyn” olla? Epäilen.
Ehdottomasti vitun kova levy. Hatunnosto bändille, jos sama taso jatkuu kahdella seuraavalla julkaisulla.