Ranskalainen yhden miehen black metal -akti Nécropole on julkaissut toisen levynsä. Yoga jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin vuoden 2018 Solarité. Meno on eeppisen melodista, nopeaa ja perin juurin ranskalaista. Levyn tuotanto on kristallinkirkasta ja terävää, mutta ei kuitenkaan millään lailla ylituotettua massakamaa.
Yoga on tiukasti soiva paketti esoteriaan ja itämaiseen filosofiaan kumartavaa, vasemman käden polulta ammentavaa mustaa musiikkia. Amertumen sävellyksiä on hankala verrata muihin. Läheisin verrokki lienee toinen ranskalainen modernimpi black metal -bändi Cénotaphe.
Levyn vitosbiisi Scivias on hämmentävä paketti iloista, nostattavaa ja duuripitoista ilottelua, josta tulee mieleen jopa Alcestin naivistiseen nostalgiaan taipuvainen post-metal. Harvemmin black metal -bändit tekevät näin lämmintä, sydämellisen kuuloista ja samalla niin voitontahtoisen uljasta musiikkia. Erikoista kamaa, eikä välttämättä edes niin rivoa kuin voisi ajatella. Testatkaapa tämä outolintu.
Järisyttävän kova levy, suorastaan mestarillinen. Hämmästyttävä ja hengästyttävä osoitus taidosta, älystä ja vahvuudesta. Vetää nöyräksi.