Erlend Hjelvikin ero Kvelertakin keulalta tuli melkoisena yllätyksenä, mutta miehen ensimmäistä sooloalbumia kuunnellessa palaset loksahtelevat kohdilleen: Hjelvik oli kuin olikin Kvelertakin hevimies, kun taas muut jätkät yrittivät viedä bändiä selkeästi rockimpaan ja ”hipsterimpään” suuntaan.
Muiden muassa Benightedissa ja Abbathissa vaikuttaneita miehiä ympärilleen keränneen norjalaislaulajan levy ei ole sisällöltään mitään ydinfysiikkaa, mistä kertoo myös Venomille pokkuroiva nimi. Tyrkyllä on selvää vuohenlihaa eli ronskisti rokkaavaa metallia, joka nojaa selkeästi blackin suuntaan.
Welcome to Hel on viihdyttävää kamaa, josta löytyy yhtä paljon Kvelertakin debyyttilevyä kuin Satyriconia ja miksei Amon Amarthiakin. Kaikki kuulostaa hyvin skandinaaviselta, mikä on takuulla viikinkimytologioista laulavan Hjelvikin tarkoituskin.
Erlend Hjelvik on varmasti osittain menneisyytensä vanki, mutta Welcome to Hel on selkeästi oma hommansa. Albumista paljastuu kuunteluiden myötä paljon kekseliäisyyttä ja hyviä ideoita, joita olisi voinut hioa pidemmällekin.