Alle vuosi Negative 13 -paluulevystä (bändi toimi vuosituhannen vaihteessa nimellä Negative Theory) ilmestyvän Mourning Asterin ei voi sanoa sisältävän mitään sludge-kenttää varsinaisesti mullistavaa, mutta soittajiensa ote ja sitä myötä albumin tunnelma tuntuu tuoreelta. Osaltaan tämä johtuu varmasti uudesta basistista Mary M. Bielichistä, joka on ehtinyt olla monessa mukana 1990-luvun puolelta alkaen.
Biisien pohjana on nihilistinen angstisuus ja repivyys, jota on sävytetty noise rockin ja jopa doomin keinoin. Sinällään pienet ja yksinkertaiset musiikilliset laajennukset syventävät ilmapiiriä kummasti, ja alun poukkoilusta syntynyt ärsyttävä ensivaikutelma muuttuu hyvinkin nopeasti tykästymiseksi.
On myös virkistävää kuunnella laahauksen seassa Never Ending Exit Woundin kaltaisia nopeampia kiskaisuja. Muutenkin musiikkia kuvaa omanlainen ilmavuus ja rentous, joka tuo siihen eri elementtejä korostavaa ekstrapontta.
Kesäisin ei jaksa kuunnella tympeää musiikkia, mutta tämän levyn voi hyvinkin ottaa kaveriksi luontoretkelle, puuhapussin kera.