Brittiveteraanit alkoivat liittää doomia ja deathiä yhteen 1990-luvulla, mutta jenkkibändi Winter aloitti paria vuotta aiemmin. Vuonna 1990 julkaistu Into Darkness on lajityypin merkittävimpiä levyjä, ja Svart Records on tehnyt kulttuurityön julkaisemalla siitä näyttävän kahden levyn painoksen. Paketti sisältää myös muhkean kansivihkosen ja vuoden 1994 Eternal Frost -minarin.
Winter eroaa aikalaisbändeistään muutamassakin suhteessa. Merkittävimmät erot lienevät celticfrostmainen riffittely ja sitä peesaava laulutyöskentely. Ärinän sijasta tarjolla on karjuvaista örinää, joka tukee osaltaan levyn kalmaista puolta. Soundit ovat nykymittapuussa nuhaiset, mutta niiden multaisuus tukee levy(je)n kolkkoa tunnelmaa oivallisesti. Laiska tempo alleviivaa möyrivää jyräystä erinomaisesti ja tekee samalla pesäeroa gootahtaviin brittiserkkuihin. Syntikkaakin löytyy hienoisesti.
Into Darkness on enemmän raskas ja synkkä kuin dramaattinen. Klassikon 30-vuotista olemassaoloa voisi tuskin tätä paremmin juhlistaa.