Koukeroiset kappaleet vaativat sulattelua – arviossa Kill the Unicorn

Julkaistu Infernossa 11/2017.

07.05.2018
Kill the Unicorn
Prism
omakustanne

Sveitsin Luzernissa majaansa pitävä viisikko ilmoittaa soittavansa bilemusiikkia. Mistään väsähtäneistä kuivakakkukesteistä ei kuitenkaan ole kyse. Metalcore, jazz ja häröt kasibittiset nintendosoundit lyövät kättä. Sanoitukset kertovat muun muassa kissoista, japanilaisista animehahmoista ja Kleopatrasta. Ainakin bändi tekee pesäeroa perinteisempään hevitematiikkaan. 

Koukeroiset kappaleet vaativat sulattelua, mutta runttausriffit ja mikepattonmainen sekoilu toimivat yllättävän mallikkaasti. F.U.C.K.U.P. kuulostaa siltä kuin Meshuggah soittaisi System of a Downia. Instrumentaali Me and My Velociraptor tuo pienen melodisen hengähdystauon kaaoksen keskelle. 

Conquistador runttaa raskoilla riffeillä ja nousee levyn parhaimmistoon. Äkkiväärä jazzrunttaus Catacombs vetää kuulijalta sopivasti mattoa alta. Sokkivaikututus alkaa laimeta Ausgefuchstin ja Rendesvouz with Cleopatra VII:n kohdalla. 11 kappaletta onkin sopiva annos ”happocorea”. 

Lisää luettavaa