Levy vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä – arviossa Locust Year

Julkaistu Infernossa 9/2017.

10.03.2018
Locust Year
The World Became Flesh
omakustanne

Haminan hurjat soittavat ytimeltään death metal -tyyppistä musiikkia. Pieniä progevaikutteitakin voi havaita, samoin Faith No More -mallista häröilyä. Kunnianhimoinen keitos, täytyy sanoa. Tomi Pekkolan luotsaama nelikko operoi hämärän rajamailla varsin mallikkaasti.

Helposti sulava bändin debyytti ei ole. Useat kappaleista kellottavat reippaasti yli viiden minuutin. Örinät ja puhtaat laulut sekä synkät kitaramelodiat vuorottelevat At the Gates -tyyppisten teknisten riffittelyjen kanssa.

High Sang the Soil ja The Oracle ovat oivia. Hothead Orientations on turhan pitkä, mutta hienoilla lauluilla höystetty, napakka Descent toimii. Flight Plansin jazzahtavat fiilistelyt ja kitarasoolot kuulostavat varsin hyvältä.

Poukkoilevista riffeistä ja rytminvaihdoksista loppuu kuitenkin loppua kohden teho. Levy vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Locust Year ei istu mihinkään lokeroon, ja näin se pitänee ollakin.

Lisää luettavaa