Hiljan mukavan pätevästi palanneen thrash-koplan klassikkolevyt julkaistaan taas uudelleen, ja ehkä siihen on syynsä. Loistavia levyjähän nämä ovat, ja kuuluvat ehdottomasti jokaisen itseään kunnioittavan rässihahmon kokoelmaan. Samalla ne osoittavat, miten väkevä ja vimmainen yhtye muuntuu niin sanoituksiltaan kuin musiikiltaan moniulotteisemmaksi ilman että sen sisin murenee. Samalla American Waystä (1990) välittyy, että näiden levyjen kokoonpanon tie oli sitä myöten kuljettu.
Ignorance (1987) on paljastunut vuosien mittaan yhdeksi kovimmista thrash-albumeista. Aloitusbiisi Death Squad (jonka Sodom kopioi niin ikään loistavaksi Agent Orangeksi) on varsinainen mosh-anthem. Railakas ja räväkkä ote pysyy hallussa ja mäiskeen riemu on käsinkosketeltavaa. Bonuksena on Ignorance-kappaleen ensimmäinen versio.
Surf Nicaragua -ep (1988) esittelee yhtyeen soitannollisesti ja soundillisesti parhaassa kuosissaan. Neljä studiobiisiä – toimiva Black Sabbath -laina War Pigs mukaan lukien – saa täydennystä parista ensilevyn liveluennasta. Ilottelun puolelle heilahtava nimikappale ja Draining You of Life ovat aivan totaalista päällikköhommaa.
The American Way hidastaa tahtia, ja reipasta skank-vihmontaa kuullaan jopa vähänlaisesti. Rytmien, bassarilotkottelun sekä entistä enemmän laulumelodioiden varaan rakentuva levy on toki edelleen erinomainen, mutta aika on pureskellut sitä ehkä kolmikosta eniten. Syynä on levyn tietynlainen uraauurtavuus: 1990-luvun metalli-ilmaisu kallistui todella vahvasti rytmien rynkyttelyn suuntaan, ja kallistelee edelleen, joskin kymmenenteen potenssiin kiristettynä.
Julkaisuista on turha kaivella laveampia bonuksia, ja niitä janoavien kannattaakin etsiä käsiinsä vähän vanhempia uusintapaketteja. Vaan onpahan hyvää musaa taas helpommin tarjolla.